Det bostadspolitiska handlingsprogrammet
En arbetsgrupp tillsatt av miljöministeriet har börjat bereda ett bostadspolitiskt handlingsprogram.
Enligt regeringsprogrammet är syftet med regeringens bostadspolitik att trygga en socialt och regionalt balanserad och stabil bostadsmarknad, eliminera långtidsbostadslöshet och utveckla boendekvaliteten. Genom bostadspolitiken främjas alla befolkningsgruppers möjligheter till ett med tanke på livssituationen lämpligt boende, en hållbar utveckling, samhällets behov, en fungerande arbetsmarknad och invånarnas möjlighet till påverkan.
Det bostadspolitiska handlingsprogrammet ska fastställa regeringens bostadspolitiska åtgärder för att främja boendet för innevarande valperiod.
Som stöd för beredningen vill vi gärna få svar på i synnerhet följande frågor:
1. Vilka problem tycker du är störst i dagens läge när det gäller boendet (nämn 1–3 problem)?
2. Är boendepriserna på rätt nivå? Vad är en rimlig hyresnivå (€/m2/månad) och vad är ett rimligt pris på en bostad (€/m2)?
3. Borde staten eller kommunen ingripa i verksamheten på bostadsmarknaden? I så fall hur?
1. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat asumisessa (mainitse 1–3 asiaa)?
Helsingissä on etelä-helsinki vs muu helsinki eriarvoistuminen. Myös etelä-helsinkiläiset ajavat omalla autolla korkean elintasonsa takia mikä vähentää asumisviihtyisyyttä köyhemmillä alueilla koska joutuvat tietenkin niitten läpi ajamaan isoissa letkoissa.
Pitäisi saada jaettua hyvinvointia suuremmalle alueelle ettei olisi tällaisia rikkaiden, köyhien, maahanmuuttajien jne kaupunginosia.
2. Onko asumisen hinta oikealla tasolla? Mikä on kohtuullinen vuokrataso (€/m2/kk) entä mikä on kohtuuhintaisen asunnon hinta (€/m2)?
En osaa ottaa tarkalleen hintoihin kantaa mutta tällä hetkellä Helsingissä asumisen hintataso on törkeän korkea.
3. Pitäisikö valtion tai kunnan puuttua asuntomarkkinoiden toimintaan? Jos niin miten?
Siten että saataisiin edellä mainittuja ongelmia ruodittua pois.
Tycker om
1
Tycker inte
0
Kun olen ollut eri työmailla ja keskustellut asiasta työkavereiden kanssa, niin en kyllä ostaisi minkään ison rakennusliikkeen tekemää asuntoa. Tahallisia laiminlyöntejä paljon ja siitä mennään mistä aita on matalin :( SItten ihmetellään sisäilmaongelmia ja hometaloja.
Täytyy sanoa että kiristyneet määräykset eivät mitenkään parantaneet käytännössä mitään. Ei vastaavat mestarit/työnjohtajat, pääsuunnittelijat ym. tehneet nitään muuta kuin nostivat kustannukset pilviin. Lobbarit ja byrokraatit saivat suojatyöpaikkoja ja jossain tyhjänpäiväisessä paperissa asiat ovat muka kunnossa.
Laittakaa nyt ihmeessä asiat kuntoon OIKEASTI rakentamisen laadun suhteen. Tavalinen pieni ihminen ei saa oikeutta kun viranomaiset ovat hampaattomia ja ihmistä vastassa on isolla rahalla hankittu lakimiesten leegio. Kun olin korjaamassa erästä kosteusvahinkoa, niin kohteessa oli selvä homeen haju vielä lopuksikin, mutta kun ei kuulemma saatu _mitattua_ mitään, niin homma oli muka "kunnossa". Asetelma pitää näissä asioissa kääntää kuten työsuhde asioissa että olettama on että asukasta puolustetaan ja hänen terveydestään pidetään huolta.
Suuri ongelma on siis hinta ja ehdottomasti pitäisi jonkinlainen sääntely olla vuokrien suhteen. Inflaatio ja siten työpaikat karkaavat suomesta kun turhaan on kaikkea kustannustasoa hivutettu pilviin ja sitten vielä ihmetellään että mitään ei kannata tehdä suomessa kun kiinasta saa miltei ilmaiseksi. Asuminen ja liikkuminen on siinä suuria tekijöitä.
Tycker om
10
Tycker inte
0
1: Kallis hinta, huono laatu.
2: Ei ole. Inhimillinen hintataso.
3: Kyllä. Laatuvalvontaa, hintarajoituksia, asumisoikeusasuntojen vastikkeiden hintakattoja, ylihintaisille kaupungeille määrättyjä kaavoituspakkoja kerrotalolähiöille ja samalla omakotitonttien kaavoituskieltoja kunnes kerrostaloasumisen hintataso on laskenut.
Tycker om
0
Tycker inte
0
1. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat asumisessa (mainitse 1–3 asiaa)?
* Yleishyödyllisen ja kunnallisen vuokra-asumisen sosiaalisen vastuun hiipuminen ja sen korvautuminen markkinatavoitteilla ja -periaatteilla.
* Vuokra-asuntojen riittämättömyys.
* Pienten asuntojen riittämätön määrä kaupunkiseuduilla ja työssäkäyntialueilla.
2. Onko asumisen hinta oikealla tasolla? Mikä on kohtuullinen vuokrataso (€/m2/kk) entä mikä on kohtuuhintaisen asunnon hinta (€/m2)?
* Pienituloisen tulotasoon nähden vuokrat eivät saisi ylittää tiettyä tasoa, esimerkiksi 1/4 tai 1/3. Miksi vuokrat, isännöinti- ja huoltoyhtiön menot ylittävät aina kela-indeksillä korjattujen eläkkeiden nousun?
3. Pitäisikö valtion tai kunnan puuttua asuntomarkkinoiden toimintaan? Jos niin miten?
* Asuminen ei ole markkinailmiö vaan sosiaalipoliittinen ihmisoikeus valtion tai kunnan kannalta katsoen. Miten se toteutuu jos asunto on markkinahyödyke?
Tycker om
5
Tycker inte
0
On todellakin tehty virhe, kun kuntien vastuulla oleva asuminen annettiin markkinoiden järjestettäväksi.
Toisin kuin valtakunnalliseksi kasvanut kunnalliset asunnot ostanut ketju väittää strategiassaan, se ei tarjota kohtuuhintaista jokaisen elämäntilanteeseen sopivaa asumista, vaan nimenomaan- millä mittapuulla tahansa tarkasteltuna -kohtuuttoman hintaista asumista.
Kunnallista asumisjärjestelyä tarvitsevat ihmiset ovat usein niitä, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa asuntoa. Pitkäaikainen sairaus; vammautuminen; työkyvyttömyys, tilanteessa, jossa vakuutusyhtiö hylkää laillistettujen lääkäreiden lausunnot; työttömyys ja nuorten muita suurempi työttömyys ovat kaikki syitä, jotka ajavat hakemaan vuokra-asuntoa.
Suuri osa näistä ihmisistä maksaa niukoista etuuksista myös suuria terveydenhoitokustannuksia. Terveydenhoidon maksukatot esim lääkkeiden osalta ovat vain viitteellisiä. Kattojen ulkopuolelle jää kovin paljon lääkkeitä ja muita maksuja, jotka on maksettava katosta huolimatta.
Monilla kesken työuraa sairastuneilla/vammautuneilla on perhe, jossa lapset ovat vielä kotona.
On harhakuvitelmaa, että asumistuet tai toimeentulotuki tulisi vastaan kaikissa niissä tilanteissa, joissa toimeentulo on vaarassa. Eivät tule. On myös täysin väärää politiikkaa aiheuttaa tilanteita, jotka ajavat ihmiset tarvitsemaan tukia.
Vuokra-asumisen mielettömät hinnankorotukset ovat yksi tällainen väärän ajattelutavan lopputulos. Peräkkäiset korotukset ovat lyhyessä ajassa jopa 30%. Kunnallista asumista järjestävä valtakunnallinen ketju perustelee korotuksia mm tyhjien asuntojen suurella määrällä. On syntynyt kierre: kalliit hinnat pakottavat ihmiset muuttamaan, ja tyhjien asuntojen määrä nostaa hintoja edelleen.
Valtakunnallisen ketjun suuret hallintokulut herättävät myös huomiota. Takana on yrityksiä, joiden voittoa asukkaat maksavat. Se ei saa kuulua yleishyödylliseen toimintaan.
Asuminen tapahtuu omakustannusperiaatteella. SE tarkoittaa, että ihmiset, joilla on eniten vastoinkäymisiä ja jotka sinnittelevät pienimmillä tuloilla, joutuvat keräämään ja kustantamaan yrityksen omaisuutta ilman mitään yhteiskunnallista tukea, kun taas vakavaraisten kansalaisten pyrkimystä hankkia itselleen omaisuutta asunnon muodossa tuetaan verohelpotuksin.
On paikkakuntia, jossa kaikki kunnallinen asuminen on kyseisen ketjun hallinnassa. Vaihtoehtoja asumiseen ei ole. On jo kiire nostaa kissa pöydälle,. säätää takautuvasti hintasäännöstely voimaan ja mahdollistaa se, että ihmiset voivat edelleen asua. Asunnottomuuden lisääminen ei kaiketi kuulunut hallitusohjelmaan?
Tycker om
1
Tycker inte
0
1. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat asumisessa (mainitse 1–3 asiaa)?
Asuntojen limittyminen muuun yhteiskunnan elämään. Asuntoja suunniteltaessa pitäsi heti suunnitella piha-alue, joka jaettaisiin koulun, päiväkodin ja vanhainkodin kanssa. Työpaikat pitäisi laittaa lähemmäs asuntoja, miksi ne ylipäätään on kaavoitettu kauas? Jotta varjotyö lisääntyisi? Työpaikat eivät ole enään tehtaita savupiippuineen. Myös lapsien ja mummojen eristäminen isojen nurmikenttien taakse on järjetöntä.
Toisaalta liikenneyhteydet täytyy huomioida, kustakin satelliittisolusta pitää päästä tehokaasti ytimeen, mutta ennen kaikkea muihin soluihin. Poikittaisen liikenteen surkeus aiheuttaa Helsingin nykyiset työmatkaongelmat.
Automaattiraitiovaunu pitää kaavoittaa heti ja yhä lähemmäs alaovia.
Maaseudulla ihmislle pitää tarjota mahdollisuus päästä töihin julkisilla kulkuveuvoilla - liityntäpysäköinti on toteutettava niin että töihin ehtii kahdeksaksi ja puoli yhdeksäksi, ilman että on herättävä viideltä. Syrjäkylillä osa palveluista on siirrettävä pyörille. Samlla kylien kaavoitukseen ja rakennusten ulkonäköön on kiinitettävä huomiota, rujoja ABC-asemia saa rakentaa minne vain siitä ilosta, että joku tulee meidän kylälle.. Rahaa kullekin kunnalle hyvän ja edullisen mallitalon suunnittelua varten - rakennetaan puusta, sovitellaan paikallisia rakennusperinteen piirteitä ja pyydetään pakettitalon valmistajilta valmiita tarjouksia. Tulee ehjyyttä ja jatkuvuutta kyliinkin.
Etäisyyksi paikkojen välillä tulee mitata ajassa - joko ruuhka-aikana autolla, tai vaihtojen kanssa julkisilla.
Asumisympäristön tulee heijastella esteettisiä arvoja ja mahdollistaa arjen kauneuden kaikille. Siitä millainen on viehättävä kaupunki kortteli on runsaasti tutkimuksia - miksei niitä käytetä hyväksi? Ihminen tarvii virikkeitä silmän korkeudelle, rytmisiä muotoja, soppia, kulmauksia, pieniä aukioita ja värejä. Ja puita.
2. Onko asumisen hinta oikealla tasolla? Mikä on kohtuullinen vuokrataso (€/m2/kk) entä mikä on kohtuuhintaisen asunnon hinta (€/m2)?
Asunnon hinnan tulisi vastata perheen vuosituloja 2-3 voden ajalta.
3. Pitäisikö valtion tai kunnan puuttua asuntomarkkinoiden toimintaan? Jos niin miten?
Pimeän työn valvonta, hometalot, kaavoitus, lainoitus (ilmaisten tonttien sijaan), infran rakentaminen.
Tycker om
1
Tycker inte
1
1: suurimmat ongelmat vuokralla asumisessa ovat vuokran suuruus, vuokran suuruus ja vuokran suuruus.
2: n. 50m neliön kaksiosta ei kuulu maksaa kuin n. 550,00/kk- Kohtuuhintaisen asunnon vuokra on on korkeintaan 11,00/m2.
3. Valtiovallan pitäisi puuttua vuokrien hintaan.
Tycker om
1
Tycker inte
0
Nuoret asuntosäästäjät tarvitsevat vuokra-asunnon. Kun vuokrien hinnat saavat syöksyä mihin tahansa korkeuksiin, se tekee oman asunnon säästämisestä mahdottomuuden.
Vuokrien pitää pysyä sellaisella tasolla suhteessa tuloihin, että ihmisille eri elämäntilanteissa jää mahdollisuus tehdä valintoja. Asumiskustannusten pitää pysyä siedettävällä tasolla suhteessa tuloihin ja menoihinkin, erityisesti kunnallisessa asumisessa, vaikka se olisikin järjestetty yhtiömuotoisena.
Tycker om
2
Tycker inte
0
Asuminen olisi halvempaa ja ekotehokkaampaa, jos rakennettaisiin metropolialuelle tiivistä ja korkeaa. Näin neliöitä ei tuhlattaisi turhan kaman keräämiseen (nyt neliömetrimäärä per capita on huolestuttavasti nousussa).
Erityisesti omakotimaton lisääminen haja-asutuksena tulee lopettaa. Tässä tarvitaan valtion ohjauskeinoja, koska kunnat eivät halua niitä käyttää.
Lisäksi tulee korottaa rakentamisen laatua. Ei itsellenikään tulisi mieleenkään ostaa asuntoa viime vuosikymmeninä rakennetuista taloista. Huonosti rakennetuissa taloissa on merkittävä osa kansallisomaisuudestamme menossa pian pilalle.
Tycker om
1
Tycker inte
2
%7Cutmccn%3D(direct)%7Cutmcmd%3D(none)%3B%2B__utmv%3D65527319.-%3B)
Inlagd av Anonym, på 7/12/11
1. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat asumisessa (mainitse 1–3 asiaa)?
Suurin ongelma tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja enenevässä määrin muuallakin Suomessa ovat korkeat hinnat kaikissa asumismuodoissa ja nousupainetta on edelleenkin. Pääkaupunkiseudulla ongelma on myös vääränkokoiset asunnot: pieniä asuntoja tarvittaisiin lisää. Pienten asuntojen tarve liittyy osaltaan sinkkutalouksien lisääntymiseen ja osaltaan edellä mainittuun hintojen nousuun, sillä suurempaan asuntoon ei välttämättä ole varaa. Hintojen lasku voisi vähentää pienten asuntojen kysyntää ja tarvetta. Ongelmia tuovat mukanaan niin vanha rapistunut asuntokanta (60- ja 70 luvulla rakennetut kerrostalot, jotka rakennettiin kestämään 40 vuotta), putkiremonttia vaativat asunnot kuin kiireellä, halvalla ja huonolla osaamisella rakennetut uudet kerrostalotkin, joissa muiden vikojen lisäksi muhia ties millainen kosteusvahinko.
2. Onko asumisen hinta oikealla tasolla? Mikä on kohtuullinen vuokrataso (€/m2/kk) entä mikä on kohtuuhintaisen asunnon hinta (€/m2)?
Asumisen hinta ei todellakaan ole oikealla tasolla. Kohtuullinen vuokrataso kohtuullisen kuntoisesta vuokra-asunnossa voisi olla pääkaupunkiseudulla enintään esim. 10-15 € neliöltä ja uudesta hyvin varustellusta 16-20 euroa neliöltä. Kohtuuhintaisen asunnon hinta pääkaupunkiseudulla voisi olla n. 2500-3000 euroa neliöltä.
3. Pitäisikö valtion tai kunnan puuttua asuntomarkkinoiden toimintaan? Jos niin miten?
Asuntomarkkinoita tulisi säännöstellä ainakin koskien vuokra-asumista ja asumisoikeusasumista (vuokratasojen kontrollointi). Omistusasumista ei tulisi jatkossa tukea korkovähennysoikeuksin ja asumistukijärjestelmää tulisi uudistaa tai luopua siitä kokonaan. Henkilökohtaisesti en kannata bisneksen tekemistä ihmisten perustarpeilla. Asunnot pitäisi olla asumista eikä sijoittamista varten.