Principer och praxis för överlåtande av offentlig information
1) På Data.suomi.fi finns uppräknade ett antal offentliga dataarkiv som är tillgängliga som s.k. öppen data. Vilka andra dataarkiv inom den offentliga förvaltningen borde öppnas för detta slags vidareutnyttjande?
2) Vad anser du om arbetsgruppens förslag om licensmodellen för öppen data?
3) Vad anser du om arbetsgruppens förslag om avgifter för överlåtande av information?
****************************************************************************************************
Samanvändning av informationen har varit en målsättning för linjedragningarna i fråga om den offentliga förvaltningens informationsförvaltning och utvecklandet av informationssamhället i över 20 år. Målet är att information insamlas redan då den uppstår och att den sedan alltid vid behov utnyttjas inom olika organisationer inom den offentliga förvaltningen. Principen har redan länge praktiserats vid underhållet och utnyttjandet av basregisterinformation. Målsättningen har bekräftats i lagen om styrning av informationsförvaltningen inom den offentliga förvaltningen (634/2011) när det gäller användningen av vissa specifika dataarkiv.
Finland har ett välfungerande identifieringssystem (person- och företagsregistreringsnummer) och goda grunddatalager. Informationen underhålls av staten, kommunerna och i allt större mån också av medborgare och företag via självbetjäningssystem. Identifieringssystemet och samanvändningen av information har gjort det möjligt att lätta på och automatisera olika administrativa förfaranden. Många administrativa datainsamlingar har t.o.m. helt slopats. Exempel på samanvändning av information är t.ex. förhandsifyllda skattedeklarationer, registerbaserad folkräkning, adressändring, valdatasystemet och informationshanteringen inom pensionssystemet.
Information som producerats av den offentliga sektorn har redan länge utnyttjats som grund för olika informationstjänster inom den privata sektorn. Laginformation, publikationer och kartor är exempel på traditionella tjänster. EU har försökt utöka möjligheterna till vidareutnyttjande av information bl.a. genom direktivet om vidareutnyttjande av information från den offentliga sektorn (2003/98/EG, s.k. PSI-direktivet) och direktivet om upprättande av en infrastruktur för rumslig information i Europeiska gemenskapen (Inspire) (2007/2/EG) från 2007.
Flera länder har under de senaste åren försökt förbättra möjligheterna att utnyttja information från den offentliga sektorn med hjälp av olika policyn för öppen data. Man har bl.a. förtydligat villkoren för vidareutnyttjandet av information och skapat informationskataloger och nedladdningstjänster som förbättrar tillgängligheten av informationen. Statsrådet fattade den 3 mars 2010 ett principbeslut om att förbättra tillgängligheten till och främja vidareutnyttjandet av digitalt material från den offentliga sektorn.
Finansministeriets arbetsgrupp för gränssnitt för basdatalager inom den offentliga förvaltningen har behandlat tekniska frågor i anslutning till samanvändning och vidareutnyttjande av information. Kommunikationsministeriets arbetsgrupp för den offentliga informationens tillgänglighet, som bl.a. deltog i utarbetandet av statsrådets principbeslut av den 3 mars 2010 och handboken Avoin data – johdatus julkisten tietovarantojen avaamiseen, var också verksam under samma period.
Arbetsgruppen har i enlighet med sitt uppdrag behandlat administrativa och ekonomiska frågor som har anknytning till samanvändning av offentliga dataarkiv och vidareutnyttjande av information, samt eventuella konsekvenser för olika parter.
Arbetsgruppen har utarbetat två allmänna modeller för utveckling av förfaranden vid överlåtande av information:
Förslag till allmänna användningsvillkor för behandling av information i basregister
Förslag till licensmodell för öppen data inom den offentliga förvaltningen
När det gäller avgifter som tas ut för överlåtande av information föreslår arbetsgruppen två principer som skulle tillämpas vid olika situationer. Principerna ska förtydliga de nuvarande varierande avgiftsförfarandena och bidra till ökad användning av den offentliga sektorns datamaterial.
Följande principer ska iakttas då information överlåts i standardform via tekniska gränssnitt eller på förfrågan. Mottagaren ersätter de kostnader som orsakats överlåtaren, ifall själva överlåtandet av information måste anpassas till mottagarens behov eller om servicenivån måste höjas.
Med standardform avses att informationen finns tillgänglig i elektronisk/digital form i dataarkivet via ett väldokumenterat, allmänt godkänt (öppet gränssnitt) och för offentligheten öppet gränssnitt eller via någon annan teknisk användarförbindelse.
Med öppna gränssnitt avses sådana noggrant dokumenterade anslutningssnitt i programvaran med vilkas hjälp programmen utbyter information.
Princip 1: För utbyte av elektronisk information i standardform mellan myndigheter inom den offentliga förvaltningen för myndighetsändamål tas det inte ut någon avgift. Vid överlåtandet av information ska överlåtelse- och andra begränsningar iakttas.
Princip 2: Information som de offentliga myndigheterna lagrat i digital form ska med beaktande av överlåtelse- och andra begränsningar i så stor omfattning som möjligt vara tillgänglig för medborgarna, företagen, forskningen, utbildningen och hela samhället. Informationen ska i första hand överlåtas gratis eller till lösgöringskostnaderna. Avgifterna för överlåtandet av information får inte överskrida bestämmelserna i PSI-direktivet.
Genom att dessa principer iakttas kommer man att övergå till en praxis där ovan nämnd information hos de offentliga myndigheterna i regel skulle vara tillgänglig utan avgift. Lagstiftningen som gäller avgifter hos statsförvaltningen samt andra normer kommer förnyas utgående från denna princip. Inom kommunalförvaltningen ska principerna tillämpas med beaktande av kommunspecifika lösningar och de resurser kommunerna har tillgång till. Kommunerna beslutar om sina avgifter i enlighet med kommunallagen.
Vid vetenskaplig forskning och statistikföring samt skötsel av myndigheters forsknings- och utredningsuppgifter behövs ofta information som inte kan överlåtas utan tillstånd och som dessutom orsakar ytterligare kostnader för den som underhåller datalagret. Arbetsgruppen föreslår en vidareutredning över hur överlåtandet av information för dessa ändamål kunde främjas genom att strukturer förnyas, utgifter som orsakas användarna minskas samt att underhållarna kompenseras för de kostnader som dataarkiven orsakar.
Regeringen beslutar om förverkligandet av principerna i samband med ram- och budgetförfarandet för statsförvaltningen. Princip 1 föreslås bli tillämpad på statsbudgeten för 2013. Princip 2 ska förverkligas stegvist med en början i basdatalagren. Genomförandet ska ske planmässigt och kontrollerat så att förändringarnas ekonomiska konsekvenser och tryggandet av de myndigheters verksamhetsförutsättningar som underhåller dataarkiven tas i beaktande. Vid bedömningen av de ekonomiska konsekvenserna bör uppmärksamhet fästas bl.a. vid minskningen av myndigheternas avgiftsinkomster, myndigheternas investeringsbehov och de registerspecifika samhälleliga fördelar som kan uppnås med hjälp av avgiftsändringen.
Offentlighetslagen och lagen om grunderna för avgifter till staten utgör enligt arbetsgruppen inte något hinder för att förslagen om avgifter som tas ut för överlåtande av information förverkligas.
Lagstiftningen har enligt arbetsgruppens bedömning inte i någon större mån begränsat överlåtandet av information för en annan myndighets verksamhet. Nya informationsbehov föranleder då och då ändringar i lagstiftningen. I dessa fall beslutar riksdagen att utvidga utnyttjandet av information efter att har prioriterat olika aspekter som har anknytning till frågan. Det är med tanke på utvecklandet av de administrativa processerna främst fråga om uppskattning av den tid som behövs för utvecklingsprojekt, eftersom lagstiftningsändringar i regel är mycket tidskrävande. Arbetsgruppen föreslår att ministerierna under finansministeriets ledning skulle inleda och organisera en kartläggning av dataarkiven inom sina förvaltningsområden, evaluera deras innehåll, vidta nödvändiga åtgärder och utreda eventuella behov att ändra på lagstiftningen som föranleds av samanvändning och vidareutnyttjande av information.
Arbetsgruppen har utrett de inkomster som ämbetsverken får från överlåtande av information, grunderna för bestämmandet av dem samt inkomsterna per kundsektor. För de dataarkivs del som omnämnts i 10 § i lagen om styrning av informationsförvaltningen inom den offentliga förvaltningen har fördelningen av inkomsterna från överlåtande av information utretts skilt för varje förvaltningsområde. För dessa dataarkivs del har finansministeriet i beredningen av de statsfinansiella ramarna för 2013-2016 inkluderat arbetsgruppens förslag om slopade avgifter vid överlåtande av information i standardform inom den offentliga förvaltningen, vilket ska förverkligas genom att anslag omallokeras till de myndigheter som överlåter information.
Arbetsgruppen har lagt fram förslag till åtgärder som skulle förbättra möjligheterna till samanvändning och vidareutnyttjande av information, såsom utökning av metadata och förbättring av utbudet av information om det tillgängliga datamaterialet. Arbetsgruppen föreslår att man gjorde en utredning över läget med kommunala dataarkiv och informationstjänster.
Johdannossa keskusteluun todetaan: "Kunnallishallinnossa periaatteita sovelletaan kuntakohtaisin ratkaisuin ja kunnan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kunnat päättävät maksuistaan kuntalain mukaisesti." Tämä on riittämätön toimenpide ja kuntia pitäisi rohkaista avoimen datan lisäämiseen sekä isommilla kepeillä että porkkanoilla. Paikkatietolainaamossa esimerkiksi esiintyy tieto Kuopion kaupungin kaavoitusaineistoista, jotka eivät tosiasiassa ole saavutettavissa. Linkit eivät ole kunnossa, tietomuodot ovat suljettuja ja kansalaiselle outoja ja kaikki maksaa älyttömästi. Siispä kunnat tulee velvoittaa julkaisemaan aineistoja selvästi nykyistä laajemmin ja niille on tarjottava teknistä osaamista tueksi tämän tekemiseen kestävällä tavalla.
Luettelosta puuttuvat Patentti- ja rekisterihallituksen, verottajan sekä YTJ:n rekisteritiedot, jotka ovat jo nyt jossain määrin saatavilla. Näiden tietojen käyttöä rajoittaa merkittävästi puuttuvat keinot hakea tietoa verkosta yksittäistapauksia suurempina erinä ja toisaalta sikamaiset hinnat yhteisöjä koskevassa tiedossa.
Kuntaliitolla on hallussaan erinomainen aineisto aluejaoista, mutta se kulminoi yhden tärkeän ongelman: meiltä puuttuu välineet esittää dataa karttapohjalla järkevästi. Tarvitaan ennen muuta AIKAAN ja PAIKKAAN täsmällisesti kohdistettuja tietovarantoja jotka ovat ajantasalla ja joiden hyödyntäminen on mahdollista. Tarvitaan siis geokoodausta ja aluejaoista tietoisia kartta-aineistoja.
Edellä on noussut jo esille useammassa kohtaa tietojen muodon ongelma. Julkista dataa ei koskaan saisi jakaa suljetussa muodossa. Sen pitäisi olla absoluuttisen sovellus- ja järjestelmäriippumatonta. Nykyään vain 3/4 käyttäjistä käyttää Microsoftin tuottamaa käyttöjärjestelmää. Viimeisen neljänneksen jakavat Apple ja Linux jossain suhteessa. Tästä seuraa väistämättä, että sovellukset joilla tietoa käsitellään ovat kirjavat.
Avoimen lähdekoodin yhteisöhankkeita pitäisi suosia ja tukea. Näillä hankkeilla ei useinkaan ole järjestäytynyttä yhteisömuotoista organisaatiota, joten myös lisenssiehtojen tulisi olla sellaiset, että julkinen data olisi niiden käytettävissä.
Lisenssimalleissa olisi syytä huomioida, että data olisi aina ilmaista yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. Tällöin ei myöskään tehtäisi sopeuttamista. Mutta kaupalliseen käyttöön data voisi olla aina maksullista, jos maksujen riittävän alhaisesta tasosta huolehditaan. Tarkoitus on kuitenkin edistää myös julkiseen dataan perustuvaa liiketoimintaa, joten ansaintalogiikka ei voi olla voiton kerääminen julkisella datalla.
Aikaa ei ole paljon. 2016 alkaa olla jo ehdoton takaraja ja kaiken merkittävän pitäisi tapahtua 2012-13.
Tycker om
17
Tycker inte
1
"Mutta kaupalliseen käyttöön data voisi olla aina maksullista, jos maksujen riittävän alhaisesta tasosta huolehditaan."
- Riittävän alhainen taso johtaa helposti siihen, että tiedon hankinta-, laskutus-, seuranta- ja maksukustannukset tulevat sitä (tasoa) kalliimmiksi, mikä jälleen ehkäisee tiedon käyttöä ja lisäarvon tai mahdollisten uusien palvelujen syntyä itse datan käytöstä. Tämä voi erityisesti koskea uusia ja innovatiivisia palveluja, ideoita ja yrityksiä.
Tycker om
1
Tycker inte
0
Jos data on avointa, mutta rajapinnan toteutuksen tarjouspyyntö tehdään ilman ammattitaitoa, josta johtuen toteutus on kallis ja huono, niin silloihan datan julkistuksen maksavat kaikki kansalaiset. Kilpailutus tehtävä joustavasti yritysmaailman tapaan - ei niinkuin nyt. Lisäksi katsottava kuluja pitkällä aikavälillä ja ylläpidettävä rajapinnan kehittämistä vielä julkaisun jälkeenkin.
Datan muoto pitäisi ehdottomasti olla uusimpien standardien mukaisia (esim. JSON) jota myös Facebook ja twitter käyttävät.
Ytj:n tiedot pitäisi avata ensimmäisenä, sekä muiden suosittujen palveluiden joiden käyttöliittymät ovat kömpelöitä ja rajattuja ("hakutuloksia yli 200, korjaa hakua" - 200 kpl ei ole nykypäivän tietokoneille mikään ongelma!)
2 & 3) Hinnoittelu pitäisi ehdottomasti olla sama kuin (muistaakseni) twitterissä. Ilmaista jos kyselyitä tulee alle miljoona / kymmenen miljoonaa per päivä. Näin vasta saadaan todella suomen nuoret ohjelmistokehittäjät tekemään parhaansa jolloin myös dataa tullaan hyödyntämään avoimesti eikä se jää vain "ison piirin" hyödynnettäväksi. Mikäli jonkun sovellus tulee niin suosituksi että liikennöintikuluja aihetuu veronmaksajille liikaa, niin ohjelman kehittäjällä on toivottavasti tällöin tuloja joilla maksut voidaan "korvata"
tai sitten kuten edellä "Lisenssimalleissa olisi syytä huomioida, että data olisi aina ilmaista yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. "
Tycker om
12
Tycker inte
0
1) Kaikki data pitäisi tietysti avata mahdollisimman pian.
Aivan erityistä hyötyä olisi uskoakseni säätietojen laajemmasta avoimuudesta. Ilmatieteen laitoksella on esimerkiksi n. 170 paikallista säähavaintoasemaa (ks. http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemakuvaukset ), joiden keräämä luotettava ja yksityiskohtainen tieto on tällä hetkellä ulkopuolisten tavoittamattomissa.
Siitä syystä kaikki maailman sääaiheiset tietokoneohjelmat, pluginit, widgetit, portaalit, verkkopalvelut, älypuhelinapplikaatiot sun muut joutuvat tyytymään vain muutamasta suurimmasta kaupungista saataviin säätietoihin. Tämä tieto on niin karkeaa, että nämä hienot ohjelmistot ovat suurimmassa osassa maata hyödyttömiä.
Mutta jos säähavaintoasemien keräämä data annettaisiin vapaaseen käyttöön, nämä valmiit sääsovellukset muuttuisivat suomalaisille hyödyllisiksi miltei välittömästi. Lisäksi olemukseltaan aivan uudenlaisten palveluiden kehittäminen alkaisi näyttää houkuttelevalta.
Tycker om
2
Tycker inte
0
1) Data.suomi.fi -sivustolle on listattu ns. avoimena datana tarjolla olevia julkishallinnon tietovarantoja. Mitkä julkishallinnon tietovarannot tulisi seuraavaksi avata vastaavalla tavalla uudelleen käyttöä varten?
Kaikki ne julkishallinnon tietovarannot jotka eivät vaaranna kansalaisten turvallisuutta tai yksityisyyttä (tähän kuuluu kaikki terveydenhuollosta puolustusvoimiin asti).
2) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksesta, joka koskee avoimen datan lisenssimallia?
Verovaroista maksetut tietovarannot ovat julkista omaisuutta. Eli kaikki saavat kopida, käyttää ja editoida niitä ehdoitta.
3) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksista, jotka koskevat tietoluovutusten maksuja?
Erilistä maksua ei tarvita, sillä ne ovat verotuksen kautta jo kerran maksettu. Tycker om
0
Tycker inte
0
Periaatteessa 2 sanotaan: "Tiedot luovutetaan ensisijaisesti maksutta tai irrotuskustannuksilla." Tämä lähtökohta on virheellinen ja uhkaa vesittää koko aloitteen.
Mitä tahansa palvelua rakennettaessa, palvelun toiminta suunnitellaan vastaamaan tavoitteita. Mikäli tavoitteena on kerätä maksuja, palvelu suunnitellaan sellaiseksi, että maksujen keräysperuste täytyy. Jos taas tavoitteena on aidosti tukea tietojen hyödyntämistä, tuleen tietojen luovutuksen olla aina maksutontonta. Kun tietojen luovuttaminen määrätään maksuttomaksi, keino toteuttaa palvelu halvalla ja helposti kyllä löytyy. Jos taas luovuttaminen saa aiheuttaa kustannuksia, kustannukset kyllä löytyvät. Palvelun muuttaminen sellaiseksi, että dataa on helppo luovuttaa, voi vaatia prosessimuutoksia, mutta näitä muutoksia ei ikinä tulla tekemään, jos oman talon ongelmat voidaan aina laskuttaa ulkopuolisilta.
Tietenkin mikäli tietojen tilaaja haluaa lisäpalvelua, esimerkiksi datan suodattamista tai koostamista haluamaansa yksilölliseen muotoon, voidaan tästä periä hinnaston mukainen maksu. Lisäpalvelun tilaaminen ei kuitenkaan voi koskaan olla vaatimuksena nimellisesti ilmaisen datan luovutukselle.
Tiivistettynä:
Perusdataan pääsyn pitää aina olla ilmaista. Tycker om
3
Tycker inte
1
Vastaus kysymykseen 1: Floridan Gainesvillessä kaupungin omistaman sähköyhtiön asiakastietoja pidetään julkisena datana. Tämä olisi hieno esimerkki Suomessa noudatettavaksi, sillä näiden tietojen avulla Gainesvillessä rakennettiin nettisivu Gainesville-Green.com, jonka avulla asukkaat voivat vertailla omaa energiankulutustaan naapureiden kulutukseen. Oli se sitten katkeraa kateutta ja omaneduntavoittelua tai leikkisää kisailua niin yhtäkaikki tuloksena on energian käytön selvä tehostuminen. Eikä siihen tarvita sen kummempaa keppiä tai porkkanaa -- ainoastaan tietoa.
Tycker om
1
Tycker inte
0
Raportissa on mainittu kaksi periaatetta: (1) viranomaiset luovuttavat tietoja toisilleen maksutta ja (2) viranomaisten tiedot ovat mahdollisimman laajasti muidenkin käytettävissä.
Viranomaisten toisilleen luovuttama data on tyypillisesti yksikkötason tietoa - esimerkiksi henkilöön liittyvää. Viranomaisten muille tahoille julkaisemien tietojen ("avoimen datan") on varmaankin ajateltu olevan lähinnä tilastotietoa tms.
Kaipaisin vielä kolmatta periaatetta: Henkilöllä on oikeus saada itseään koskevat viranomaisen sähköisessä muodossa olevat tiedot itselleen maksutta. Henkilöllä on oikeus ja mahdollisuus antaa haluamilleen toimijoille pääsy itseään koskeviin viranomaisen sähköisessä muodossa oleviin tietoihin. Nämä oikeudet koskevat sekä luonnollisia että juridisia henkilöitä.
EU:n uudistuva tietosuojalainsäädäntö tulee antamaan yksilöille oikeuden saada itseään koskevat tiedot itselleen sähköisessä muodossa: The Commission also wants to guarantee free and easy access to your personal data, making it easier for you to see what personal information is held about you by companies and public authorities, and make it easier for you to transfer your personal data between service providers – the so-called principle of “data portability” (http://ec.europa.eu/justice/data-protection/document/review2012/factsheets/2_en.pdf)
Tycker om
0
Tycker inte
0
Jos hallinonaloilla ruvetaan nyt selvittämään, mitä tietoja on mahdollista avata (1) muiden viranomaisten ja (2) muun yhteiskunnan käyttöön, mietintä ei saa jäädä siihen, että yksityisen sektorin toimijoille tarjotaan vain anonymisoitua tilastotietoa. Tilastoista saa toki tehtyä kivoja visualisointeja, mutta eniten vaikuttavuutta saadaan, kun henkilöä, tämän asuntoa, ajoneuvoa, lupia, terveystietoja yms. koskevia tietoja voidaan välittää julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen välillä. Kansalainen toimii useissa tilanteissa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
Viranomainen ei yleensä voi luovuttaa henkilötason tietoja yksityisen sektorin toimijalle ilman henkilön omaa suostumusta tai toimeksiantoa. Viranomaisten rekisterien rajapinnat pitää siis suunnitella ja toteuttaa niin, että ne mahdollistavat henkilöä koskevien tietojen haun vain tämän oman suostumuksen perusteella. Julkishallinnon perustietovarantojen rajapintaratkaisussa ei vielä näy tällaista toiminnallisuutta. Tycker om
0
Tycker inte
0
%7Cutmccn%3D(direct)%7Cutmcmd%3D(none)%3B%2B__utmv%3D88796792.-%3B)
Inlagd av Anonym, på 9/2/12
Yksi tapa saada loppukäyttäjät rahoittamaan tietojen käyttöä on tehdä palvelun tuottajan puolesta yhteenveto-loki loppukäyttäjien IP-osoitteista ja näiden operaattoreista ja laskuttaa könttäsummalla suoraan oikeassa suhteessa operaattoreita esim. siirretyn datamäärän mukaan. Operaattorit laskuttavat asiakkaitaan normaaleita internet-yhteyksiä normaalisti.