Principer och praxis för överlåtande av offentlig information

Loppukäyttäjät rahoittamaan tietojenluovutusta

Anonym — Thu, 09 Feb 2012 13:00:28 +0200

Yksi tapa saada loppukäyttäjät rahoittamaan tietojen käyttöä on tehdä palvelun tuottajan puolesta yhteenveto-loki loppukäyttäjien IP-osoitteista ja näiden operaattoreista ja laskuttaa könttäsummalla suoraan oikeassa suhteessa operaattoreita esim. siirretyn datamäärän mukaan. Operaattorit laskuttavat asiakkaitaan normaaleita internet-yhteyksiä normaalisti.

Aitoa avoimuutta ja maksuttomuutta

Anonym — Thu, 09 Feb 2012 16:12:43 +0200

Johdannossa keskusteluun todetaan: "Kunnallishallinnossa periaatteita sovelletaan kuntakohtaisin ratkaisuin ja kunnan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kunnat päättävät maksuistaan kuntalain mukaisesti." Tämä on riittämätön toimenpide ja kuntia pitäisi rohkaista avoimen datan lisäämiseen sekä isommilla kepeillä että porkkanoilla. Paikkatietolainaamossa esimerkiksi esiintyy tieto Kuopion kaupungin kaavoitusaineistoista, jotka eivät tosiasiassa ole saavutettavissa. Linkit eivät ole kunnossa, tietomuodot ovat suljettuja ja kansalaiselle outoja ja kaikki maksaa älyttömästi. Siispä kunnat tulee velvoittaa julkaisemaan aineistoja selvästi nykyistä laajemmin ja niille on tarjottava teknistä osaamista tueksi tämän tekemiseen kestävällä tavalla.

Luettelosta puuttuvat Patentti- ja rekisterihallituksen, verottajan sekä YTJ:n rekisteritiedot, jotka ovat jo nyt jossain määrin saatavilla. Näiden tietojen käyttöä rajoittaa merkittävästi puuttuvat keinot hakea tietoa verkosta yksittäistapauksia suurempina erinä ja toisaalta sikamaiset hinnat yhteisöjä koskevassa tiedossa.

Kuntaliitolla on hallussaan erinomainen aineisto aluejaoista, mutta se kulminoi yhden tärkeän ongelman: meiltä puuttuu välineet esittää dataa karttapohjalla järkevästi. Tarvitaan ennen muuta AIKAAN ja PAIKKAAN täsmällisesti kohdistettuja tietovarantoja jotka ovat ajantasalla ja joiden hyödyntäminen on mahdollista. Tarvitaan siis geokoodausta ja aluejaoista tietoisia kartta-aineistoja.

Edellä on noussut jo esille useammassa kohtaa tietojen muodon ongelma. Julkista dataa ei koskaan saisi jakaa suljetussa muodossa. Sen pitäisi olla absoluuttisen sovellus- ja järjestelmäriippumatonta. Nykyään vain 3/4 käyttäjistä käyttää Microsoftin tuottamaa käyttöjärjestelmää. Viimeisen neljänneksen jakavat Apple ja Linux jossain suhteessa. Tästä seuraa väistämättä, että sovellukset joilla tietoa käsitellään ovat kirjavat.

Avoimen lähdekoodin yhteisöhankkeita pitäisi suosia ja tukea. Näillä hankkeilla ei useinkaan ole järjestäytynyttä yhteisömuotoista organisaatiota, joten myös lisenssiehtojen tulisi olla sellaiset, että julkinen data olisi niiden käytettävissä.

Lisenssimalleissa olisi syytä huomioida, että data olisi aina ilmaista yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. Tällöin ei myöskään tehtäisi sopeuttamista. Mutta kaupalliseen käyttöön data voisi olla aina maksullista, jos maksujen riittävän alhaisesta tasosta huolehditaan. Tarkoitus on kuitenkin edistää myös julkiseen dataan perustuvaa liiketoimintaa, joten ansaintalogiikka ei voi olla voiton kerääminen julkisella datalla.

Aikaa ei ole paljon. 2016 alkaa olla jo ehdoton takaraja ja kaiken merkittävän pitäisi tapahtua 2012-13.

Tiedon arvo syntyy käytössä

Anonym — Wed, 07 Mar 2012 10:56:26 +0200

"Mutta kaupalliseen käyttöön data voisi olla aina maksullista, jos maksujen riittävän alhaisesta tasosta huolehditaan."

- Riittävän alhainen taso johtaa helposti siihen, että tiedon hankinta-, laskutus-, seuranta- ja maksukustannukset tulevat sitä kalliimmiksi, mikä jälleen ehkäisee tiedon käyttöä ja lisäarvon tai mahdollisten uusien palvelujen syntyä itse datan käytöstä. Tämä voi erityisesti koskea uusia ja innovatiivisia palveluja, ideoita ja yrityksiä.

KOKO PROSESSI HALTUUN

Anonym — Thu, 09 Feb 2012 18:39:08 +0200

Jos data on avointa, mutta rajapinnan toteutuksen tarjouspyyntö tehdään ilman ammattitaitoa, josta johtuen toteutus on kallis ja huono, niin silloihan datan julkistuksen maksavat kaikki kansalaiset. Kilpailutus tehtävä joustavasti yritysmaailman tapaan - ei niinkuin nyt. Lisäksi katsottava kuluja pitkällä aikavälillä ja ylläpidettävä rajapinnan kehittämistä vielä julkaisun jälkeenkin.

Datan muoto pitäisi ehdottomasti olla uusimpien standardien mukaisia jota myös Facebook ja twitter käyttävät.

Ytj:n tiedot pitäisi avata ensimmäisenä, sekä muiden suosittujen palveluiden joiden käyttöliittymät ovat kömpelöitä ja rajattuja

2 & 3) Hinnoittelu pitäisi ehdottomasti olla sama kuin twitterissä. Ilmaista jos kyselyitä tulee alle miljoona / kymmenen miljoonaa per päivä. Näin vasta saadaan todella suomen nuoret ohjelmistokehittäjät tekemään parhaansa jolloin myös dataa tullaan hyödyntämään avoimesti eikä se jää vain "ison piirin" hyödynnettäväksi. Mikäli jonkun sovellus tulee niin suosituksi että liikennöintikuluja aihetuu veronmaksajille liikaa, niin ohjelman kehittäjällä on toivottavasti tällöin tuloja joilla maksut voidaan "korvata"

tai sitten kuten edellä "Lisenssimalleissa olisi syytä huomioida, että data olisi aina ilmaista yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. "

Sää

Anonym — Sat, 18 Feb 2012 23:06:38 +0200

1) Kaikki data pitäisi tietysti avata mahdollisimman pian.

Aivan erityistä hyötyä olisi uskoakseni säätietojen laajemmasta avoimuudesta. Ilmatieteen laitoksella on esimerkiksi n. 170 paikallista säähavaintoasemaa , joiden keräämä luotettava ja yksityiskohtainen tieto on tällä hetkellä ulkopuolisten tavoittamattomissa.

Siitä syystä kaikki maailman sääaiheiset tietokoneohjelmat, pluginit, widgetit, portaalit, verkkopalvelut, älypuhelinapplikaatiot sun muut joutuvat tyytymään vain muutamasta suurimmasta kaupungista saataviin säätietoihin. Tämä tieto on niin karkeaa, että nämä hienot ohjelmistot ovat suurimmassa osassa maata hyödyttömiä.

Mutta jos säähavaintoasemien keräämä data annettaisiin vapaaseen käyttöön, nämä valmiit sääsovellukset muuttuisivat suomalaisille hyödyllisiksi miltei välittömästi. Lisäksi olemukseltaan aivan uudenlaisten palveluiden kehittäminen alkaisi näyttää houkuttelevalta.

Tieto

Anonym — Mon, 20 Feb 2012 12:17:49 +0200

1) Data.suomi.fi -sivustolle on listattu ns. avoimena datana tarjolla olevia julkishallinnon tietovarantoja. Mitkä julkishallinnon tietovarannot tulisi seuraavaksi avata vastaavalla tavalla uudelleen käyttöä varten?

Kaikki ne julkishallinnon tietovarannot jotka eivät vaaranna kansalaisten turvallisuutta tai yksityisyyttä .

2) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksesta, joka koskee avoimen datan lisenssimallia?

Verovaroista maksetut tietovarannot ovat julkista omaisuutta. Eli kaikki saavat kopida, käyttää ja editoida niitä ehdoitta.

3) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksista, jotka koskevat tietoluovutusten maksuja?

Erilistä maksua ei tarvita, sillä ne ovat verotuksen kautta jo kerran maksettu.

Periaate 2 on virheelinen

Anonym — Tue, 21 Feb 2012 19:02:56 +0200

Periaatteessa 2 sanotaan: "Tiedot luovutetaan ensisijaisesti maksutta tai irrotuskustannuksilla." Tämä lähtökohta on virheellinen ja uhkaa vesittää koko aloitteen.

Mitä tahansa palvelua rakennettaessa, palvelun toiminta suunnitellaan vastaamaan tavoitteita. Mikäli tavoitteena on kerätä maksuja, palvelu suunnitellaan sellaiseksi, että maksujen keräysperuste täytyy. Jos taas tavoitteena on aidosti tukea tietojen hyödyntämistä, tuleen tietojen luovutuksen olla aina maksutontonta. Kun tietojen luovuttaminen määrätään maksuttomaksi, keino toteuttaa palvelu halvalla ja helposti kyllä löytyy. Jos taas luovuttaminen saa aiheuttaa kustannuksia, kustannukset kyllä löytyvät. Palvelun muuttaminen sellaiseksi, että dataa on helppo luovuttaa, voi vaatia prosessimuutoksia, mutta näitä muutoksia ei ikinä tulla tekemään, jos oman talon ongelmat voidaan aina laskuttaa ulkopuolisilta.

Tietenkin mikäli tietojen tilaaja haluaa lisäpalvelua, esimerkiksi datan suodattamista tai koostamista haluamaansa yksilölliseen muotoon, voidaan tästä periä hinnaston mukainen maksu. Lisäpalvelun tilaaminen ei kuitenkaan voi koskaan olla vaatimuksena nimellisesti ilmaisen datan luovutukselle.

Tiivistettynä:
Perusdataan pääsyn pitää aina olla ilmaista.

Energiankulutustiedot julki

Anonym — Wed, 07 Mar 2012 19:57:23 +0200

Vastaus kysymykseen 1: Floridan Gainesvillessä kaupungin omistaman sähköyhtiön asiakastietoja pidetään julkisena datana. Tämä olisi hieno esimerkki Suomessa noudatettavaksi, sillä näiden tietojen avulla Gainesvillessä rakennettiin nettisivu Gainesville-Green.com, jonka avulla asukkaat voivat vertailla omaa energiankulutustaan naapureiden kulutukseen. Oli se sitten katkeraa kateutta ja omaneduntavoittelua tai leikkisää kisailua niin yhtäkaikki tuloksena on energian käytön selvä tehostuminen. Eikä siihen tarvita sen kummempaa keppiä tai porkkanaa -- ainoastaan tietoa.

Itseä koskevat tiedot omaan käyttöön

Samuel — Tue, 13 Mar 2012 15:19:43 +0200

Raportissa on mainittu kaksi periaatetta: viranomaiset luovuttavat tietoja toisilleen maksutta ja viranomaisten tiedot ovat mahdollisimman laajasti muidenkin käytettävissä.

Viranomaisten toisilleen luovuttama data on tyypillisesti yksikkötason tietoa - esimerkiksi henkilöön liittyvää. Viranomaisten muille tahoille julkaisemien tietojen on varmaankin ajateltu olevan lähinnä tilastotietoa tms.

Kaipaisin vielä kolmatta periaatetta: Henkilöllä on oikeus saada itseään koskevat viranomaisen sähköisessä muodossa olevat tiedot itselleen maksutta. Henkilöllä on oikeus ja mahdollisuus antaa haluamilleen toimijoille pääsy itseään koskeviin viranomaisen sähköisessä muodossa oleviin tietoihin. Nämä oikeudet koskevat sekä luonnollisia että juridisia henkilöitä.

EU:n uudistuva tietosuojalainsäädäntö tulee antamaan yksilöille oikeuden saada itseään koskevat tiedot itselleen sähköisessä muodossa: The Commission also wants to guarantee free and easy access to your personal data, making it easier for you to see what personal information is held about you by companies and public authorities, and make it easier for you to transfer your personal data between service providers – the so-called principle of “data portability”

Henkilön suostumus rajapintaratkaisuihin

Samuel — Tue, 13 Mar 2012 15:31:01 +0200

Jos hallinonaloilla ruvetaan nyt selvittämään, mitä tietoja on mahdollista avata muiden viranomaisten ja muun yhteiskunnan käyttöön, mietintä ei saa jäädä siihen, että yksityisen sektorin toimijoille tarjotaan vain anonymisoitua tilastotietoa. Tilastoista saa toki tehtyä kivoja visualisointeja, mutta eniten vaikuttavuutta saadaan, kun henkilöä, tämän asuntoa, ajoneuvoa, lupia, terveystietoja yms. koskevia tietoja voidaan välittää julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen välillä. Kansalainen toimii useissa tilanteissa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Viranomainen ei yleensä voi luovuttaa henkilötason tietoja yksityisen sektorin toimijalle ilman henkilön omaa suostumusta tai toimeksiantoa. Viranomaisten rekisterien rajapinnat pitää siis suunnitella ja toteuttaa niin, että ne mahdollistavat henkilöä koskevien tietojen haun vain tämän oman suostumuksen perusteella. Julkishallinnon perustietovarantojen rajapintaratkaisussa ei vielä näy tällaista toiminnallisuutta.