Undervisnings- och kulturministeriet har berett det barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet för åren 2012-2015. Ministeriet ber om utlåtanden av ca 160 aktörer inom statsförvaltningen, kommunerna och frivilligorganisationerna.
Enligt ungdomslagen godkänner statsrådet vart fjärde år ett ungdomspolitiskt utvecklingsprogram. Det förra utvecklingsprogrammet gällde åren 2007-2011. Programmet kallas barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet, eftersom det innehåller målsättningar och åtgärder som också gäller barn och deras uppväxt.
Barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet siktar på att, med beaktande av åldersgrupp, skapa bättre möjligheter för unga till lika tillgång till såväl utbildning som placering i arbetslivet. Dessutom vill man främja barns och ungas aktiva medborgarskap och sociala delaktighet.
Barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet har beretts på basis av utvärderingen av det föregående utvecklingsprogrammet, som gällde 2007-2011. Som stöd för beredandet av utvecklingsprogrammet hördes unga i maj 2011 genom webbenkäten De ungas panel 2011. Dessutom ordnades öppna diskussionstillfällen 8.6.2011 och 15.8.2011 samt ett flertal webbenkäter. Utvecklingsprogrammets aktuella utkast och information om hur beredningen framskred fanns tillgängliga på undervisnings- och kulturministeriets webbplats samt på facebook.
Utkast till det barn- och ungdompolitiska utvecklingsprogrammet (på finska):
Frågorna:
1. Vilka tre saker är enligt dig de som mest försvagar barns och ungas utveckling och självständighetsprocess, förhindrar ett aktivt medborgarskap eller skadar förbättrandet av de ungas uppväxt- och levnadsvillkor? Hur motiverar du dina synpunkter?
2. Finns dina förslag i punkt 1 i utkastet till det barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet?
3. Hur borde förslagen i punkt 1 lösas enligt dig? Ge förslag på konkreta åtgärder.
4. Är texten enligt dig generellt förståelig? Om inte, kan du ge exempel på delar som är skrivna på ett svårförståeligt sätt?
1.Rasismi, Syrjintä ja Suvaitsemuus. Koska nämä ovat mielestäni ei-toivottuja ihmisen piirteitä. Jos koti palaa tai jonkun vanhemmat kuolee Häntä/Heitä pitäisi ottaa vastuuta.
2.Kyllä
3.Ihmisille pitäisi koulussa opettaa suvaitsemaan muita ihmisiä. Koska ihmisiä on ne muutkin.
4.Kyllä
Tycker om
1
Tycker inte
0
Kohtaan 1 löysin kolme hyvää esimerkkiä listasta "Strategisia tavoitteita", joita oli kaikkiaan kymmenen.
Haluan kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi opetetaan karttamaan yhteiskunnan toimiin osallistumista. On verrattava tätä nykyiseen käytäntöön kielipolitiittisen keskustelun tukahduttamisessa ja kielipolitiikan asettaminen tabuksi (kohta 1.1), ruotsin- ja suomenkielisten asettaminen jo ala-asteikäisissä eriarvoiseen asemaan sekä eristämisesimerkin antaminen ruotsinkielisten poliitikkojen vaatimuksella eristää suomen- ja ruotsinkieliset toisistaan (kohdat 2.1 ja 2.2) sekä ruotsinkielisten suhteettoman suuri määrä eri koulutusasteilla määrän vain noustessa ylemmille tasoille mentäessä (kohta 4.1)
Strateginen tavoite 1
Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi tuetaan.
1.1 Kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Miten lapset voi opettaa aktiivisiksi kun vaikuttamismahdollisuudet evätään koska hallitusneuvotteluissa jo ennen vaalien tuloksia on päätetty tiettyjen asioiden kohdalla? Tällä viestitään vain että demokratian polkemisen täysi hyväksyntä voi olla maan tapa. Hyvä esimerkki vuoden 2010 Kokoomuksen puoluekokouksen päätöksestä hyväksyä yksi ehdotus, jonka seurauksena vain puolueen puheenjohtajan ilmoitus riitti päätöksen hylkäämiseen. Tällä tavallako nuoria opetetaan toimimaan tai innostamaan osallistumiseen politiikan tekoon?
Strateginen tavoite 2
Yhdenvertaisuutta tuetaan.
2.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus
2.2 Alueellinen yhdenvertaisuus
Miten voidaan kuvitella, että nuori oppii kunnioittamaan toista, kun politikointi sallii laillisesti yhdenvertaisen kansanosan syrjimisen mm koulutuksessa? Huomioitavaa on tässäkin se, että nimenomaan ruotsinkielinen puoli on ollut erittäin aktiivinen rakentamaan raja-aitoja ja muureja lapsille, että kosketus suomenkieliseen väestöön pysyisi mahdollisimman vähäisenä.
Yhdenvertaisuuslaki: 2 § Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta;
Sitten todetaan seuraavaa:
3 § Soveltamisalan rajoitukset
Tätä lakia ei sovelleta:
1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään;
Strateginen tavoite 4
Koulutuksellista tasa-arvoa parannetaan.
4.1 Alhaisen koulutustason periytyvyyden ehkäisy
Poistamalla nykyinen kiintiöjärjestelmä ja lisäämään toimenpiteitä siihen suuntaan, että ruotsinkielinen väestö omassa ympäristössään voisi suuntautua koulutuksessa enemmän palveluammatteihin nimenomaan ruotsinkielellä, eli omalla äidinkielellään. Tämä olisi luontevin tapa turvata ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielisten palvelut. Tunnettu tosiasiahan on, että nykyinen järjestelmä, jossa suomenkieliset koulutetaan ruotsinkielisten palvelijoiksi ei toimi.
Tycker om
5
Tycker inte
1
1. Liiallinen turvallisuuden korostaminen, arjen hyötyliikunnan katoaminen osalta nuorista, vallitseva päihdekulttuuri.
Lapsen pitäisi saada tutkia maailmaa itsenäisesti, jotta elämä ei olisi vain muiden ohjauksessa kulkemista ja passiivista viihdekulutusta. Vanhemmille tukea siihen, että lapselle opetetaan oman koskemattomuuden ja turvallisuuden perusaisat ja sitten eikun rohkeutta laittaa liikkumaan!
Omilla lihaksilla liikkumisesta pitäisi saada oletus, josta tarpeen tullen poiketaan. lapsena liikkuminen omin ehdoin on hieno kokemus ja kannustaa jatkamaan liikuntaa terbeysden ylläpitämiseksi.
Päihteiden tilalle elämän monia nautintoja, joista ei tule myrkytystilaa, unen häiriöitä ja muita riskejä: erityisesti edulliset laulu, tanssi, nauru, ja liikunta ja taide yleisemmin ottaen.
2. Pitäisi olla painokkaammin, hyötyliikuntaa ei ollut.
3. PItäisi puuttua ylilyövään turvallisuuspuheeseen ja tuoda esiin vain oleellisia riskejä ja niiden välttämistä ja toisaalta hyväksymistä niin, ettei lapsen kehitystä turruteta pumpuliin. Ympäristötietoisuus on yksi tärkeä tekijä tässä, yhteiskunnan ymmärtäminen ja maailmanlaajuisen resurssien yhteisvastuun käsitteleminen.
Hyötyliikunnan mahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti se, minkälaisia asuinympäristöjä suunnitellaan ja miten niitä kohennetaan.
Päihdekeskusteluun enemmän esiin ne vähintään yhtä nautittavat vaihtoehdot humalajuhlinnalle, joilla pääsee eroon haitoista. Lapsesta asti tulisi saada mahdollisuus oppia arvostamaan erilaisia ilmaisutaiteita ja liikunnan iloa.
4. Teksti tuntui varsin kapulaiselta ja etäiseltä.
Tycker om
0
Tycker inte
0
1. Ihmisten alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus.
Työ- ja/tai koulutuspaikan puute heijastuu kaikkiin kohdassa 1 mainittuihin asioihin. Alueellisesti on suuria eroja siinä, kuinka hyvät mahdollisuudet on kouluttautua tai työllistyä omalla kotiseudullaan. Myös muiden ns. peruspalveluiden osalta ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa vuoksi.
2. Kyllä, mutta toimenpidevalikoima keskittyy lähes pelkästään erityisryhmien yhdenvertaisuuteen.
3. Pysyvää resurssiohjausta aluellisen eriarvoisuuden poistamiseen (EI hankerahoitusta).
4. Teksti on pääosin ymmärrettävää, mutta kiireessäkirjoitetun tuntuista. Esim. strateginen tavoite 6: Nuorten työllisyysasteen muutoksilla voidaan kuvata työmarkkinoille pääsyn helppoutta tai vaikeutta. NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTE KUVAA PARHAITEN JO TYÖMARKKINOILLA OLEVIEN NUORTEN TYÖLLISTYMISEN VAIKEUDESTA. Tarkoittaa mitä???
Tycker om
0
Tycker inte
0
Teineille ja lapsille pitää opettaa vastuuta ja lakipykälien noudattamista. Väkivaltarikollisia ei pidä helliä, joten heihin ei pidä soveltaa 'alle kakskymppinen' -hellyyspykälää.
Tycker om
0
Tycker inte
0
Mainiota, että kiinnitätte huomiota myös kielenkäyttöön. Edistystä on siis tapahtunut, mutta vieläkin ongelmia on. Ehdotan, että kamppailua vaikeaselkoista kieltä vastaan tehostetaan ottamalla käyttöön Ilmoita kapulakielestä -painike ( http://www.yksityinenkielitoimisto.net/yk/sana/). Käyttäjä voisi ilmoittaa hankalasta tekstistä samaan tapaan kuin asiattomista viesteistä keskustelupalstoilla. Osallistumisen kynnystä on jo mukavasti muutenkin alennettu Samaa mieltä- ja Eri mieltä -linkeillä.
Tycker om
0
Tycker inte
0
Inlagd av Anonym, på 12/10/11
1.PALVELUT HEIKENTÄVÄT , SYRJINTÄ , RASISMI ,JOS TAPAHTTU SUURIA MUUTOKSA VANHEMMAT KUOLEE TAI TALO PALAA TAI VANHEMMAT HALVAANTUU
2.EI
3.VÄHENTÄÄ NUORTEN JA LASTEN PALVELUA ENEMMÄN ITSE TOIMINTAA
4.KYLLÄ ON YMMÄRETTÄVÄÄ