Djurskyddslagen ska ses över
Den gällande djurskyddslagen (247/1996) trädde i kraft 1.7.1996. Lagens syfte är att på bästa möjliga sätt skydda djur mot lidande, smärta och plåga. Vidare ska lagen bidra till djurens välbefinnande och god behandling av djur. Lagen tillämpas på djur som vi sköter eller har under uppsikt, t.ex. sällskaps- och hobbydjur, produktionsdjur och inhägnade djur. Även vilda djur hör till lagens tillämpningsområde.
Bortsett från transport av djur och djurförsök består djurskyddslagstiftningen av tre moduler. Djurskyddslagen är en ramlag som innehåller allmänna grundläggande bestämmelser om hållning, skötsel, behandling och hantering av djur. I lagen ingår till exempel bestämmelser om vilka former av hållning och skötsel är tillåtna och vilka är förbjudna. Lagen innehåller också bestämmelser om djurskyddsövervakning och myndigheter samt vissa bestämmelser om påföljder. Djurskyddsförordningen, som har utfärdats med stöd av djurskyddslagen, preciserar lagens krav. Detaljerade bestämmelser om olika djurarter och verksamheter som gäller djur ingår igen i flera förordningar av statsrådet och jord- och skogsbruksministeriet.
Jord- och skogsbruksministeriet har inlett arbetet med att bereda en totalreform av djurskyddslagen. Innan det egentliga arbetet börjar vill ministeriet kartlägga olika aktörers synpunkter om behovet att reformera lagen. Kartläggningen sker med hjälp av en enkät till djurskyddsmyndigheter och djurövervakare, djurhållare, andra intressentgrupper och allmänheten. Denna enkät gäller allmänheten.
En sammanfattning av kommentarerna och åsikterna lämnas till beredarna av lagreformen.
Vad tycker du?
1. Vilka förbättringar borde man göra i den gällande djurskyddslagstiftningen?
2. Vilka är de bästa sätten att förbättra djurens välbefinnande via lagstiftning? Vilka andra sätt finns det för att förbättra välbefinnandet?
3. Hurdan information vill du som medborgare och konsument ha om förhållandena för och välbefinnandet hos de djur som används för produktion av livsmedel och olika tjänster (t.ex. ridskolor, cirkusar, djurgårdar, kennlar)?
To Muutamia: Jos turkistarhaus lopetetaan, niin mistä tarhaajat sitten elantonsa saavat? Tai mitä se tekee suomen viennille? Ennemmin sitä ostaa suomalaisen ketun/minkin nahasta tehtyjä tuotteita kun indokiinan jossa eläimiä ei edes lopeteta nylkemisen ajaksi.. Mutta, silti itse olen sitä mieltä, että esim turkistarhojen häkkikokoa voisi suurentaa ja oloja muuten parantaa. Suomen tuotantoeläimet voivat kuitenkin hyvin verraten muuhun eurooppaan tai itäblokin maihin. Kärsivä eläin ei tuota.
Mutta vastaksiin.
1. Lainsäädäntö pitää saattaa ajantasalle(ottaen huomioon Eu-säädökset), eritellä tuotanto/kotieläimet(siat, kanat, lehmät, hevoset jne) ja lemmikkieläimet omiin luokkiinsa ja asettaa näille omat säädöksensä ja lakinsa. Myöskin rangaistuksia pitää koventaa. Pelkkä sakko ei auta, vaan pitäisi olla 1-10 vuoden/elinikäinen eläintenpitokielto, riippuen rikkeestä. Ilmoituksen tehneen henkilöllisyyttä ei kerrota rikkeen tehneelle.
2. Kertomalla ja ohjeistamalla eläinten hoidosta ja muusta eläimiin liittyvästä oleellisesta tiedosta. Lisäämällä valvontaa reilusti. Säännöllinen tarkastus kaikille ei elinikäistä kieltoa saaneille ja kieltoa rikkoneille ehdotonta vankeutta tai huomattava sakko. Tarkastuksista ei tulisi ilmoittaa etukäteen.
3. Ruokatuotantoon käytettävien eläinten ruokamääritykset ja mitä ne sisältävät. Tietoa eläimen elinoloista ja hoidosta.
Tycker om
73
Tycker inte
45
aina mietitään mites sitten ihmiset saa elantonsa jos tommonen ja tommonen lopetetaan. se että turkkis eläimillä, kasvattamoilla ja teuraseläimillä ei ole tilaa kunnolla liikkua, niitä ei hoideta jos sairaaksi tulee ja elävät oman kusen ja paskan seassa, empä nyt hirveästi niitä ihmisiä mieti miten tulevat toimeen kun raha on tärkeämpi. hyvin hoidetun eläimen laatu on parempi, olkoon mikä tarkoitus perä vain. jos käyttäisin turkkiksia niin haluaisin, että eläimet olisi hoidettu viimesen päälle. turkin laatu olisi ykkös luokkaa ja sairaudet ym... vaikuttaa turkin laatuun.
ihmiset pitäisi itse työntää laatikoihin niin tietäisi miltä ahdas elinpiiri tuntuu.
lakiin voisi eläinrääkkäys tuomiot koventua ja elinikäinen pitokielto eläimiin joissakin tapauksissa! monissa tapauksissa tiedetään omistajan pitävän huonosti eläintä ja se kuitenkin palautetaan sille.
eläinkokeet pitäisi lopettaa koko maapallolla, jos ihmisille tarkoitettua lääkettä tehdään, ihmisten pitäisi olla koekaniineja. vaikka eläin olisi lähellä sukua ihmistä, se on kuitenkin eri lajia.
eläimilläkin on tunto-ja kipuaistit!
Tycker om
73
Tycker inte
12
emme tarvitse turkiksia. elinkeinon säilyttäminen ei ole kestävä syy sallia kärsimysten tuottaminen eläimille.
ihmisiä on valistettava enemmän terveellisistä elämäntavoista, jo kouluissa. vegaaniravinnosta on tiedotettava kouluissa ja sitä on tarjottava koululaisille. kun olemme terveempiä, tarvitsemme vähemmän lääkkeitä. samaa mieltä kanssasi: eläimen elämä on arvokas, emmekä saa kiduttaa eläimiä lääkekokeiluilla, jotka kaikki ovat tuskallisia. sairausten hoitamiseen virallinen taho eli lääketiede käyttää vain lääketehtaiden tuotteita, joilla ei paranneta sairauksia eikä edes pyritä siihen.
Tycker om
30
Tycker inte
1
Ravintosuosituksiin pitäisi saada selvä ohjeistus siitä, miten haitallista runsas lihansyönti on paitsi omalle hyvinvoinnille niin ennenkaikkea ympäristölle. Kaikki kun eivät tule ajatelleeksi tekojensa seurauksia. Onhan muukin valistus lopulta mennyt perille, esim. suolankäyttö vähentynyt.
Keinotekoisesti tuotettu liha voisi myös tuoda joltain osin apua. Oma lihan ja turkisten käyttöni loppui ihan itsestään kun en enää voinut katsoa yhtäkään eläintä silmiin...
Tycker om
9
Tycker inte
1
Minusta ihmiset on, ja asuvat laatikoissa.. on olohuonelaatikko, makuuhuonelaatikko., keittiö laatikko... Mitähän eroa on,, jos eläimet asuvat häkeissä?,, ei mitään!!
Tärkeämpää... kuka "hoitaa laatikon/laatikot"..Siivoaa, rakentaa paremmat,,ym!
Olosuhteet aivan samat eläimillä!!,,, kuin ihmisillä!
Tycker om
1
Tycker inte
11
Koirakortti muuten hyvä asia, mutta kuka kokoaa raha kortista ja mihin tarkoitukseen. Epäilen asian luiskahtavan tienauksen puolelle.
Tycker om
15
Tycker inte
5
[quote]
To Muutamia: Jos turkistarhaus lopetetaan, niin mistä tarhaajat sitten elantonsa saavat? Tai mitä se tekee suomen viennille? Ennemmin sitä ostaa suomalaisen ketun/minkin nahasta tehtyjä tuotteita kun indokiinan jossa eläimiä ei edes lopeteta nylkemisen ajaksi.. Mutta, silti itse olen sitä mieltä, että esim turkistarhojen häkkikokoa voisi suurentaa ja oloja muuten parantaa. Suomen tuotantoeläimet voivat kuitenkin hyvin verraten muuhun eurooppaan tai itäblokin maihin. Kärsivä eläin ei tuota.
[end quote]
Se että eläimet kärsivät jossakin muualla vielä Suomeakin enemmän, ei tee niiden kärsimystä pienissä häkeissä yhtään sen hyväksyttävämmäksi täällä. Mikäli eläinyksilöt saisivat täällä elää edes eläintarhamaisissa tarhoissa, silloin niiden turkisten hyödyntäminen olisi edes jossain määrin perusteltavaa. Nykyisessä muodossaan Suomen turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä, joka ei ole hyväksyttävää.
Emmehän hyväksy lapsityövoimankaan käyttöä Suomessa sillä perusteella, että sitä hyödynnetään myös joissain muissa maissa ja vielä paljon huonommissa olosuhteissa. Tai sillä perusteella että se olisi hyväksi Suomen talouselämälle...
Tycker om
52
Tycker inte
6
Se että eläimet kärsivät jossakin muualla vielä Suomeakin enemmän, ei tee niiden kärsimystä pienissä häkeissä yhtään sen hyväksyttävämmäksi täällä. < Täysin samaa mieltä tuon lauseen kanssa! Se että muualla maailmassakin on turkiseläimillä asiat huonosti ei tarkoita etteikö sen takia Suomessa voitaisiin asiaa parantaa, kuka sitten on ensimmäinen jos jokainen ajattelee noin. Ei kukaan! Ensinnäkin tällä hetkellä olot ovat järkyttävät niin Suomessa kuin ulkomaillakin, joten nyt jos ei milloinkaan on aika vaatia tämän kauheuden loppumista. Jos jokaikinen ajattelisi periaatteella ' kun hänkään ei vie roskia roskiin, en minäkään' ja mitä siitä seuraisi? Maailma täynnä roskia. Samassa tilanteessa ollaan tämän asian kanssa: "kun muualla maailmassa ei kerta paranneta turkiseläinten oloja, ei tarvitse Suomenkaan". AJATELKAA hieman tapaanne AJATELLA. Itse olen asian ymmärtänyt vaikka olen vasta 14- vuotias ja olen varma että SEY:läisten työ eläimien olojen paranemiseksi ei ikinä olisi onnistunu eikä ei onnistu jos tuolla ajattelutavalla koitetaan pyrkiä eläinten oloissa eteenpäin! Olen sitä mieltä, että Suomen on aika olla ensimmäisten joukossa näyttämässä muille miten turhan kärsimyksen voimme eläimiltä lopettaa. Ja kysymys: "Mistä ihmiset saavat sitten elantonsa". on kerrassaan aivan järjetön! Totta kai jokainen tarvitsee jostain elannon lähteensä elääkseen, mutta elantoamme emme saa tienata eläinten kärsimyksellä. Joten turhat jossittelut tämän turkistarhauksen lopettamisen suhteen sikseen. Nyt puhumme ELÄINTEN PUOLESTA!
Tycker om
43
Tycker inte
6
...tekstistäsi. toivon, että jaksat pitää kiinni mielipiteistäsi kiinni, vaikka enemmistö ajattelee toisin
Tycker om
4
Tycker inte
0
%7Cutmccn%3D(direct)%7Cutmcmd%3D(none)%3B%2B__utmv%3D61346701.-%3B)
Inlagd av Anonym, på 16/1/12
1. Turkistarhaus nyt jo vihdoinkin laittomaksi onhan se täysin tarpeetonta eläinrääkkäystä. Tuotantoeläinten elintiloja parannettava rutkasti esim ehdottomasti virikkeitä, kuivikkeita ja enemmän elintilaa.
2. Tarjoamalla kansalaisille ilmaista oppimaterieelia eläinten käytöksestä, ruokinnasta ja oikeanlaisesta hoidosta. Myös eläinsuojeluvalvojien palkkaaminen ja toimivuus!
3. Kannatan ainakin koirakorttia jonka jokaisen koiraa harkitsevan ja koiranomistajan olisi mahdollista suorittaa ja näin todistaa kasvattajalle että on edes jonkinlainen pieni haisu siitä mitä koira vaatii.