Djurskyddslagen ska ses över

Eläinsuojelulaissa on paljon korjattava kun osapuolena ovat äänioikeutta vailla olevat eläimet.Nyt eläimiä pitäisi ns kuulla ja kukapa sen parhaiten tietää kuin eläinsuojelija.Eläinoikeusasiamiehen virka on perustettava välittömästi eläinten oikeuksia ajamaan.Liialliset kaatoluvat on saatava kuriin salametsästystäkin tapahtuu liiaksi,valvontaa tehostettava.Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin kiinnitettävä enemmän huomiota.Eläinten huonosta kohtelusta on annettava tuntuvia rangaistuksia,vankilatuomiot otettava käytäntöön,ei pelkkiä sakkoja ja eläintenpitokielto annettava ja sitä on valvottava että se toteutuu.

Eläinsuojelulaki on uuditettava nopeammin kuin on ehdotettu v 2015 esitys eduskunnalle ei riitä,ei tarvita näin monta vuotta lain valmisteluun,ottakaa mukaan eläinsuojelijat ja asiantuntijat jos ette itse asioista ymmärrä.Eläimille oikeus elää ja säilyä,ihmisten on totuttava elämään uudelleen eläinten kanssa eikä hävitettävä kaikkea sukupuuttoon.Kyseessä ei ole VAIN ELÄIN VAAN ELÄIN JOKA ON ELÄVÄ OLENTO JA TUNTO JA TUNTEET.Ne taitaa nykyajan ihmisiltä puuttua.Eläin tappaa nälkäänsä ihminen huvikseen.

Olin aivan pöyristynyt kun luin Metsästäjälehdestä artikkelin ketun pyynnistä jalkanarulla. Mielestäni jalkanarulla pyytäminen olisi jo menneiltä vuosisadoilta oleva tapa. Tänä päivänä kaikki tarpeetonta kärsimystä aiheuttava eläinten tappaminen on tuomittavaa. Tässä muutamia näkemyksiäni. Ensimmäisenä kommentoisin lehdessä ollutta artikkelia ko. "metsästyksestä" koska siitä puuttui olennainen pyydyksen tarkastusväli. Kauanko eläintä saisi jalkanarussa kiduttaa? Miten jalkanaru vahingoittaa esim. isompaa eläintä joka siihen jää kiinni ja itsensä repii irti vaijereineen. Onko peura loppuajan puolirampana maastossa? Miten kuvitellaan irrotettavan jalkanarusta rauhoitettu petoeläin esim. susi, ( tuleeko väistämätön salametsästyspäätös) ? Millaiset vammat jäävät pienemmälle petoeläimelle jos se kuvitellaan laskettavan irti pyydyksestä ? Voihan ko. rautalenkkiin mennä metsäjänis tai vaikka metso ? Itse pidän moista silmukkapyyntiä menneitten aikojen touhuna, ja katson että oikeinkin käytettynä se aiheuttaa turhaa kärsimystä ja pitkittymistä eläimen tappamiselle. Ehkä laitteen kaikkein huonoin puoli piilee siinä että osa metsämiehistä on varustettu heikolla etiikalla jolloin ohrapirtelö-juomat voittavat aika-ajoin kovan pakkassään. Markku

Yksi räikeimmistä eläinsuojelurikoksista on tietysti pohjoisessa tapahtuva suurpetojen villi lahtaus. Vain harvoin tulee esille tuomittavaksi näitä tapauksia kun rauhoitettuja ahmoja ja susia on ajettu moottorikelkoilla kuoliaaksi. Myös näitä törkeimpiä ovat nämä tynnyri-karhunpyydykset. Jotta lähinnä pohjoisessa erämailla tapahtuvat suurpetojen salakaadot ja niihin liittyvät eläinrääkkäykset saadaan kuriin tulisi valvontaan palkata lisää rehtejä metsästyksen valvojia, ( mielellään eri puolelta suomea). Näissä törkeissä moottorikelkkajahdeissa tulisi ehdottomasti olla tuomiot ankaria, kelkat ja aseet valtiolle, sekä muhkea sakot jos ei peräti linnaa. Markku

Sikojen olosuhteet ja kohtelu pitäisi vihdoin saada päivänvaloa kestävälle tasolle. Sikojen osalta lainsäädäntöä pitäisi muuttaa näin:

1. Kastrointi lopetettava kokonaan. Se on nykyisillä teuraspainoilla tarpeetonta ja teurastamot voivat investoida karjunhajun erottaviin laitteisiin. Kivunlievityksen käyttöä tiloilla ja kastroinnin ikärajojen noudattamista ei ole mahdollista valvoa eikä edes yritetä valvoa mitenkään, eikä riittävien anestesiamenetelmien (nukutus, opiaatit) käyttö ole työtaloudellisesti edes mahdollista.

2. Porsitushäkit kiellettävä. Emakko voi parhaiten tilavassa ja kuivitetussa yksittäiskarsinassa, josta sitä ei siirrellä tarpeettomasti mihinkään. Karsina voidaan varustaa porsasaidalla porsaiden suojaamiseksi. Nykyiset kuvikkeettomat ja liikkumisen estävät häkkiratkaisut ja siirtely häkkien ja joutilaspihatoiden välillä aiheuttavat emakoille tuskallisia makuuhaavoja, jalkavikoja ja joutilasosatoilla tappelua. Emakoiden pääsyä ulos sulan maan aikaan pitäisi edistää rakentamalla emakkokarsinat niin, että niistä on joutilasaikana pääsy ulkotarhaan.

3. Kaikille sioille taattava kaikissa elämänvaiheissa kuivitettu alusta. Alustan tonkiminen on sian peruskäyttäytymistarve, jonka estyminen aiheuttaa voimakasta stressiä, tappeluita ja hännänpurentaa. Sikojen liikkuminen ja makaaminen kovilla kiinteillä tai rakolattioilla on epämukavaa. Sikalat, joiden lannapoisto ei mahdollista kuivitusta pitäisi ajaa alas siirtymäajalla ja uusien sikaloiden rakennusluvissa edellyttää paksun kuivikekerroksen käyttöä. Sianlihantuotannossa on täysin mahdollista kehittää uudenlaisia isoihin yksiköihin sopivia ratkaisuja, joissa siat voivat hyvin.

Lainsäädännön lisäksi sikojen hyvinvointia on mahdollista parantaa kieltämällä Suomen lainsäädäntöä heikommissa eläinsuojeluoloissa tuotetun sianlihan maahantuonti ja tukemalla investointeja uusiin, eläinten hyvinvointia parantaviin ratkaisuihin. Sianlihan viennin tukeminen pitäisi lopettaa ja suunnata tuki eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

 

1. Lain tulisi turvata nimenomaan eläinten suojelu. Tällä hetkellä koti- ja lemmikkieläinten huonosti kohtelu tuo lähinnä sakko- tai muun rangaistuksen ihmiselle, mutta ei suojaa kyseistä eläintä tai muita eläimiä saman ihmisen aiheuttamalta kärsimykseltä jatkossa. Jos verrataan perheväkivaltaan, pahoinpidelty perheenjäsen voi paeta turvakotiin tai lapsi ottaa huostaan. Pahoinpidellyille eläimille samanlaista turvaa ei ole riittävässä määrin. Samoin uuden eläimen hankkimisen tulisi olla säädellympää ongelmaihmisillä (esim. eläinrääkkäystapausten jälkeen eläintenpitokielto ja sen valvonta).

Turkistarhauksen salliminen on suuri epäkohta nykyisessä lainsäädännössä. Mitään eläimiä ei tulisi pitää turkistarhojen häkkien kaltaisissa olosuhteissa! Kukaan normaali ihminen ei kuvittelisikaan pitävänsä lemmikkikoiraa turkistarhaolosuhteissa, eikä koiran pitäminen siten olisi edes laillista. Niinpä on erittäin epäloogista, että muita, yhtä älykkäitä koiraeläimiä on tällä hetkellä laillista pitää pienissä häkeissä. Tarhaus tulisi siis yksiselitteisesti kieltää nykymuodossaan.

2. Lainsäädännön lisäksi lakien noudattamisen valvonta on tarpeen. Esimerkkinä heikosti toteutuvasta lakien noudattamisesta on susien ja muiden petoeläinten julmin keinoin tapahtuva salametsästys. Mielestäni julkisen puolen pitäisi kiinnittää huomiota myös yleiseen asenneilmapiiriin.

Virkamiehet ja muut julkisissa tehtävissä olevat eivät saisi lietsoa petovihaa tai petopelkoa, vaan kaikkiin eläimiin pitäisi suhtautua kunnioittavasti. Petoasioita hoitava virkamies kommentoi radiossa, että susipelkojen takia kannan ”hoito”toimet ovat perusteltuja. EI NÄIN. Susipelon takia asiallinen tieto aiheesta ja sen näkeminen, että villit eläimet kuuluvat luontoon, on tarpeen. Pelko itsessään kertoo ennakkoluuloista ja tiedon puutteesta, ei niinkään siitä että sudet yhtäkkiä olisivat julmia ja vaarallisia. Jos asioita suhteutettaisiin, ymmärrettäisiin että villit sudet aiheuttavat todella vähän mitään ongelmia verrattuna huonosti hoidettuihin ja kohdeltuihin koiriin. Vuosittainen ongelmakoirien aiheuttama puremamäärä niin lemmikeille kuin ihmisillekin on moninkertainen susi”ongelmaan” verrattuna.

Villien eläinten näkeminen arvokkaana, Suomen luontoon kuuluvana asiana olisi tarpeen - siis suuri asennemuutos. Niiden kunnioittava "hyödyntäminen" esimerkiksi matkailussa olisi tarpeen, olisihan toki vaikuttava luontokokemus nähdä oikea susi luonnossa jolkottamassa. Harvinaisten lintujen bongaus tai cityhuuhkajakin nähdään mielenkiintoisina ja kannatettavina ilmiöinä, miksei siis suurpetoja kunnioittavasti metsässä? Takapihoilla pyörivät pedot ovat asia erikseen, mutta suden "kesyyntymisestä" ei vielä ole merkkinä se, että jälkien on kerran nähty ylittävän jonkun mökkitie.

3. Olen tyytyväinen siihen, että ns. eläinaktivistit ovat tuoneet julkisuuteen materiaalia oikeilta eläintiloilta. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että asiantuntijat ovat todenneet suuren osan tiloista ja kuvamateriaalista olevan lainsäädännön mukaista. Mielestäni pitäisi olla enemmän tietoa siitä, millaisissa oloissa lihaa oikeasti tuotetaan, ja tietoa siitä, kärsivätkö eläimet. Mielestäni mainonnan antama kuva ”perhetiloista” on tällä hetkellä harhaanjohtava (kyseessä siis lihatalon kampanja lihantuotannon puolesta). Todellisuuden pitäisi olla enemmän näkyvissä avoimesti, ei ainoastaan salakuvattuna. Jos kuvamateriaalia saa vain salaa kuvaamalla, tulee mielikuva siitä että tuotannossa on oikeasti jotain salattavaa, jota ei haluta suuren yleisön tietävän.

 

Eläinten olojen parantamisesta ja lain rikkomisesta annettavien tuomioiden koventamisesta on annettu hyviä näkemyksiä.  Yksi lainsäädännön lähtökohta pitää olla se, mikä nykyään tiedetään eli että monet nisäkkäät ovat samalla tietoisuuden ja tunne-elämän tasolla kuin 2 -3 vuotiaat ihmislapset.  Joiltakin osin jopa korkeammallakin ikätasolla.  Mitä ihmiskunta ja tässä tapauksessa suomalaiset sanoisivat,  jos 3-vuotiaita lapsia kohdeltaisiin samoin kuin tuotantoeläimiä nykyisin.  Jotta me voisimme käyttää eläimiä elintarvikkeina, pitäisi niiden kasvatusolosuhteet saada sellaisiksi, että kaikki voivat toteuttaa lajityypillisiä toimintojaan.  Tämä tulee kalliiksi, mutta siitä kannattaa maksaa, jos aikoo käyttää eläimiä muodossa tai toisessa hyväkseen.  Laikien rikkomisesta annettavat rangaistukset pitää suhteuttaa saman tieteellisen tiedon pohjata siten, että ne vastaavat eläimille tuotettuja kärsimyksiä.  Eäimiä on ennen tehomaataloutta voitu hoitaa luonnonmukaisesti, kun vielä oli pientiloja.  Sen täytyy onnistua nykyaikanakin, koska monet eläinten hoitoon liittyvät työt on automatisoitu ja elintarvikeiden säilytys ja kuljetus on tarkoin määritelty.  Tämä vaatii tiukkaa lainsäädäntöä, koska aina on ahneita ihmisiä, jotka eivät välitä edes toisen ihmisen kärsimyksistä saati eläinten, ellei rangaistusuhka ole riittävän suuri ja  valvonta pelaa tiukasti.  Se mikä koskee tuotantoeläimiä pätee myös kotieläinten hoitamiseen.  Nykyään lapsien huostaan otto on yleistynyt ja pieniinkin ongelmiin puututaan helposti.  Samat periaatteet pitää koskea myös kotieläimiä, jos niitä kohdellaan huonoisti tai välinpitämättömästi.  Emmehän salli, että kehitysvammaista lasta, joka jää kolmivuotiaan tasolle, kohdellaan sen takia huonosti, ettei hän kehity koskaan aikuisen ihmisen tasolle.  Kyllä tällaisen ihmisen tunteet ja tarpeet huomiodaan silti ja hänen kohtelunsa on oltava hyvää.  Eläinten kohtelun on  lähdettävä samasta vaatimustasosta.  Nykytiedon valossa ei ole eettisesti oikein, että eläinten tunne-elämää ei huomioida lainkaan.  Lain on lähdettävä siitä, että eläinten olot ovat sellaiset, etteivät ne koe esimerkiksi stressiä tai pelkoa.  Aina sanotaan, että tuotantoeläimiä  kohdellaan hyvin, jotta liha olisi parempaa.  Se ei voi olla lainsäädännön ainoa lähtökohta.  Eläimiä on kohdeltava hyvin, jotta niiden lyhyt elämä olisi hyvää.  Suomi on monissa asioissa paavillisempi kuin Paavi itse.  Nyt olisi  kerrankin oikeasti tarpeellista pyrkiä olemaan esikuvana muille maille ja ylittää EU:n kriteerit.

En tiedä Suomen asennetta perinteiseen tapaan tappaa ja teurastaa poroja, mutta sen tulisi olla samalla lailla sallittua kuin se on Norjassa.

En kerro aiheesta tämän enempää, koskapa joku sellainen, joka ei ole tuotantoeläimen kanssa ikinä toiminut tulkitsisi sen kuitenkin väärin.

Lisätietoa https://www.facebook.com/hahakala saapi tuonne viestiä lähettämällä.

Ihminen ei tarvitse turkkia. Eläinten pitäminen ja kasvattaminen moisissa oloissa on epäeettistä ja moraalisesti tuomittavaa. Ei ole yhtäkään syytä, miksi turkistarhaus olisi tarpeellista! Suomen maine maailmalla paranee kun tällainen toiminta karsitaan mitä pikimmin pois. Mikäli siirtymäaika tarvitaan, se ei saa olla pitkä, max 5-10 vuotta riittää. Minkään epäeettisen elinkeinon olemassaoloa ei voi perustella "mitä ne sitten tekisivät" -väitteellä. Ei murhaaminenkaan ole sallittua, vaikka se olisi joillekin mieleen, eikä pankkirosvouttakaan hyväksytä elinkeinoksi. Yhtä lailla turkistarhaus on välittömästi kiellettävä. Tämä on mielestäni suurin eläinsuojelullinen ongelma Suomessa tällä hetkellä. Häkkikanalat EU kielsi jo (noudattivat kaikki maat kieltoa tai eivät), odotammeko että EU:n pitää tähänkin puuttua emmekä päätä asiasta itse!

Eläinsuojelurikoksista saa törkeän pieniä tuomioita eikä esim. eläintenpitokieltoja uskalleta antaa silloinkaan kuin ne olisivat ehdottomasti tarpeen. Kaikilla eläimillä on oikeus hyvään kohteluun. Kaikilla ihmisillä on oletusarvoisesti jonkinlainen "oikeus" eläinten pitämiseen, mutta tämä "oikeus" pitää mielestäni voida myös menettää, jos syyllistyy eläinten huonoon kohteluun. Myös sakkorangaistukset suuremmiksi ja törkeissä tapauksissa vankeustuomiotkaan eivät olisi liioiteltuja.

Hevosten kohdalla eläinsuojeluvaatimukset saisivat pysyä tällaisenaan. Toisinaan tuntuu, että jotkut eläinsuojelutarkastajat eivät tiedä hevosista mitään. Kauhistellaan kurassa piehtaroinutta pollea, joka "raukka" kärsii likaisesta karvapeitteestä. Tosiasia on, että polle on nautinnolla kierinyt maassa. Olen itse joutunut näiden tarkastusten kohteeksi, naapurit soittelevat tämän tästä aivan kiusatakseen meitä. Kerran postilaatikkomme oli tupattu täyteen hevosenlantaa.

Eräs ell tarkastaja kauhisteli, kun laitumella oli kiviä yhdessä kohtaa. Hevonen voi loukata itsensä niihin ja vaarantaa terveytensä. Haloo!! Luonnossakin on kiviä, eikä hevoset ole koskaan itseään niihin loukanneet. Päinvastoin, ovat oppineet kulkemaan epätasaisemmallakin polulla. Hevoset ovat aivan eri juttu kuin marsut tai kanit.

 

1. Mitä parannettavaa on voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä?

Paljonkin. Seuraeläinten kuten koirat ovat jalostettu liian sairaiksi. Niiden jalostustavoitteita määrittelevät usein näyttelymenestys, jossa arvostelun suorittavat eläinten terveydestä tietämättömät tuomarit. Monien rotujen terveystilanne on hälyttävä ja eläinsuojelurikos. Eläintä käsitellään monesti lainsäädännössä esineen tavoin, eikä tärkeimpänä asiana ole niiden hyvinvointi. Turkistarhauksessa eläinten elinolosuhteet ovat sietämättömät.  

Tuotantoeläinten olosuhteet ovat liian huonot ja niiden elinolosuhteiden vaatimustaso liian alhainen ja lihan hinta liian alhainen.   2. Mitkä olisivat parhaita tapoja edistää eläinten hyvinvointia lainsäädännön keinoin? Millä muilla keinoilla eläinten hyvinvointia voitaisiin edistää?
Seura- ja harrastuseläinten jalostamisoikeuteen, jota ilman rotueläimiä ei rekisteröitäisi, pitäisi lailla vaatia jokin soveltuva jalostuskoulutus, elintarvikepassin kaltainen esimerkiksi. Maksullista koulutusta voisi järjestää hyväksytyt koulutustahot. Jalostusta pitäisi tehdä vastuullisesti, että seuraeläimemme säilyisivät mahdollisimman terveinä.Tuotantoeläinten pitoon pitäisi vaatia ammattikoulutus. Eläimellä pitäisi lainsäädännössä olla erityisasema omistajan muuhun omaisuuteen verrattuna, eläin ei ole eloton esine ja eläimen hyvinvoinnin pitäisi olla tärkein asia ei omistusoikeuden. Turkistarhauksessa eläinten pitäisi saada olla maassa aitauksessa, joka on verrattavissa tarhassa pidettävän koiran aitauksen kokovaatimuksiin. Ennen vanhaan turkit saatiin metsästämällä ja kelpasivat ihan hyvin käyttöön, vaikka eläimet maassa olivatkin juoksennelleet.   Mielestäni tuotantoeläinten elinolosuhteiden vähimmäisvaatimukset pitäisi muuttaa luomutuotantoeläinten elinolosuhteiden tasoisiksi, jos sitä ei voida tehdä, voitaisiin perustaa ympäristömerkki Joutsenmerkin kaltainen merkki eläinkunnan tuotteille, joka myönnetään sellaisille eläinperäisille tuotteille, joiden tuotannossa eläimillä on olleet paremmat olosuhteet kuin vähimmäisvaatimukset, vähintään samat olosuhteet kuin luomutuotannossa nykyään on. Liha ja muut eläinperäiset tuotteet saisivat maksaa enemmän kuin ne maksaa nykyään. Lihan ym. hinnan nostaminen olisi ilmastosuojelullisestikin hyvä asia, syömme nykyään liikaa lihaa ja sen kulutusta pitäisi lihan hinnan nostamisella vähentää ja kasviksia käyttää enemmän. Tällä olisi myös terveyttä edistäviä vaikutuksia, jotka näkyisivät myös tietenkin kansamme terveyskuluissa. Lihan kulutusta voitaisiin myös verottaa enemmän esim. alv:lla ja veroista saatu hyöty käytettäisiin suoraan maantalouden tukiin, joilla nostettaisiin tuotantoeläimien elinolosuhteiden tasoa. Ne, jotka suostuisivat parantamaan tuilla tuotantotilojaan luomutuotannon tasolle, saisivat ympäristömerkki Joutsenmerkin kaltaisen merkin eläinperäisille tuotteilleen ja näin mahdollisuuden saada tuotannostaan parempi hinta. Tätä merkkiä tietenkin pitäisi markkinoida ja mahdollisesti siitä perittäisiin vähemmän alv:a.
3. Millaista tietoa sinä kansalaisena ja kuluttajana haluaisit saada niiden eläinten olosuhteista ja hyvinvoinnista, joita käytetään ruoantuotantoon ja erilaisten palvelujen (esim. ratsastuskoulut, sirkukset, eläintarhat, kennelit) tuottamiseen?   Haluaisin takuun, jos ostan rekisteröidyn koiran, että sen vanhemmat olisi terveystutkittu ja terveeksi todettu ja kennelin kasvattaja on suorittanut jalostusoikeuden saadakseen tarvittavan jalostuskoulutuksen esim. hygieniapassin tapaisen koulutuksen. Viranomaisten pitäisi pitää seura- ja harrastuskoirista sekä rotu- että monirotuisista rekisteriä, että kuluttajat pystyisivät virallisesti arvioimaan ostamiensa pentujen terveyttä vanhempien terveystulosten perusteella. Rekisteriin merkittäisiin vaaditut ja tehdyt terveystutkimukset ja eläinlääkäreiltä edellytettäisiin ilmoittamaan koirien perinnölliset sairaudet rekisteriin. Nykyään koirien laatuarviota ei suoriteta millään tavalla ja kuluttajan on mahdotonta mitata ostamansa koiran laatua hintaan. Koiralla on usein tärkeä sija perheessä ja sen halutaan elävän mahdollisimman terveenä mahdollimman pitkään. Nykyään on mahdotonta arvioida koiran saamia hyviä tai huonoja perintötekijöitä ja perinnöltään sairas koira voi aiheuttaa isot kustannukset omistajalleen.  Sairas koira voidaan astuttaa, vaikka tervettä käyttäen olisi voitu estää sairaudet ja viat. Tämä olisi myös koirien kannalta hyvä asia, kun epäterveitä koiria ei käytettäisi jalostukseen ja näin koirien elämänlaatu paranisi. Koira ei ole mikään esine vaan elävä olento, joka väärän jalostuksen seurauksena kantaa ja kärsii itse sairautensa. Ratsastuskouluja ja eläintarhoja yms. saisi pitää mielestäni vain ammattikoulutuksen suorittaneet. Sirkuksia ja muita pääelinkeinona eläimiä pitävät kuten kennelit pitäisi valvoa paremmin, että niiden elinolosuhteet ovat hyvät, niitä pitäisi valvoa samalla tavalla kuin tuotantoeläimiämme.   Itse ei välttämättä olisi aikaa seurata miltä eläintilalta eläinkunnantuotteet tulevat ja millaiset elinolosuhteet siellä ovat, mielestäni se ei ole kuluttajan tehtävä vaan haluaisin kaikille tuotantoeläimille luomutuotantoeläinten tasoiset elinolosuhteiden vaatimukset tai jos se ei ole mahdollista haluaisin ympäristömerkki Joutsenmerkin kaltaisen merkin eläinperäiseen ruokatuotantoon, joka takaa hyvällä valvonnalla, että tuotantoon käytettyjen eläinten elinolosuhteet ovat luomutuotannon tasolla. 

Eläinlääkäreille lisää pakollista koulutusta eläinten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin sekä etiikkaan liittyen. Nykyisin eläinlääketieteelliseen koulutukseen ei kuulu yhtäkään eläinten käyttäytymiseen tai hyvinvointiin liittyvää kurssia!

Tuomareille, lakimiehille ym. rangaistuksiin vaikuttaville tahoille koulutusta siitä miten eläinsuojelurikoksia tulisi arvioida. Rikoksentekijän rangaistuksen lieventämiseen ei saa vaikuttaa huono taloudellinen tilanne! Jos ei ole rahaa, silloin ei voi pitää eläimiäkään. Ei köyhyys oikeuta eläinten hoidon laiminlyömiseen, jos ei ole varaa hoitaa eläintä se annetaan/myydään pois/lopetetaan! Tänään oli juuri lehdessä uutinen sioista, joita oli pidetty liian ahtaasti ja ne olivat syöneet stressaantuneena toistensa korvia. Tuomio tekijälle: 120 euroa sakkoa!! Nämä uutiset ruokkivat käsitystä, että tässä maassa saa ja voi tehdä eläimille mitä tahansa ilman juuri mitään seuraamuksia. Hävytöntä niin tekijän kuin tuomioistuimenkin taholta.

Rotuyhdistykset, kennelliitto yms. tahot. Rotujalostus on mennyt pahasti yli monen koirarodun kohdalla. Cavalierkingcharlesinspanieli, lyttykuonoiset rodut (englanninbulldogit, mopsit jne.), sharpeit, käyräselkäiset saksanpaimenkoirat tulisi kieltää täysin. Hengitysongelmia on myös esim. joillakin persialaiskissoilla lyttykuononsa vuoksi. Näiden eläinten synnyttäminen maailmaan on jo eläinsuojelulain vastaista, sillä hyvin monet rotujen edustajista kärsivät kivuliaista tai koiran elämää rajoittavista sairauksista koko elämänsä. Ihmiset ostavat näitä koiria koska he eivät tiedä ulkonäköön liittyvistä sairauksista tiedotuksen puutteen ja salailun takia.

Sirkuksista eläimet pois kokonaan, delfinaariot tulee kieltää.

Kalkkunakukoille kokoonsa nähden tilavammat häkit. 

Teuraseläinten kuljetukset eivät saa kestää tuntitolkulla. Esimerkiksi 12 h matkat ovat selkeästi liikaa. Teurastamoihin tulisi päästä ihmisten näkemään miten eläimiä siellä pidetään ja kohdellaan.

1. Nykyinen eläinsuojelulainsäädäntöä keskittyy turhan paljon helposti mitattaviin asioihin (karsinoiden pinta-alat, kattokorkeus, melu- ja pölytaso) sen sijaan että kiinnitettäisiin huomioita eläimen ulkoasuun- ja näköön, kuntoluokkaan, karvane jne. laatuun, syönti- lepäämis- jne käyttäytymiseen eli laadullisiin mittareihin. Tämä on hankalampi toteuttaa kuin nykyinen, mutta tulokset olisivat ehkä parempia. Tämä muutos vaatisi valvojien lisäkoulutusta ja eläinsilmän kehittämistä.

2. Lainsäädäntö on hyvä, noita laadullisia mittareita tulisi saada sinne ja vastaavasti poistaa samalla joitain määrällisiä mittareita, jotta päällekäisyyksiltä vältytään.

3. Ihan yleensä tietoa, mitä ko. tuotantomaan eläinsuojelulaki, tuotantotavat jne pitävät sisällään ja miten niiden valvonta on toiminut ja valvotaanko niitä. Yleensä tuotantomaan olosuhteet.

Siipikarja-tuotannossa lintujen keruu ja kuljetus teurastamolle on suuri epäkohta. Pitkät teurasmatkat, kovakourainen käsittely jne. ovat suuria epäkohtia.

Eu-tasolla elintarviketuotannossa pitäisi estää sellaisten tuotteiden tuominen Suomeen, joiden tuottaminen aiheuttaa suunnattomia kärsimyksiä. Esim. hanhenmaksa, kanojen nokkien typpäyksen, sikojen häntien typpäykset, emakkohäkkisikalat, juottovasikkakasvatus jne.

Työn ohessa olen tutustunut turkiseläinbisnekseen. Susia rahdataan lennoila ja laskuista on valmiiksi vähennetty menehtyvät.  Pentujen rahtaaminen ja susien ja kettujen rahtaaminen Kiinaan tulisi lopettaa. oNorjasta rahdataan laivalasteja ketun poikasiasu kuuin mykkiä, eksyneitä ja hätää kärsiviä sotalapsiaf

Suomen Kani- ja Jyrsijäliitto ry on edellisessä kevätkokouksessaan valmistellut ehdotuksen jyrsijöitä koskevista lakimuutoksista, joka on tietääkseni toimitettu asiaankuuluvalle taholle. Toivoisin, että näihin ehdotuksiin kiinnitettäisiin huomiota ja että Maa- ja Metsätalousministeriö antaisi asiaankuuluvan arvon pitkän kokemuksen jyrsijöistä omistavien kasvattajien asiantuntemukselle ja ehdotuksille. Nykyisellään eläinsuojelulaki sisältää joitakin pykäliä, joita pienten jyrsijöiden kohdalla on vaikea noudattaa (esim. alle vain kolmen vuorokauden ikäiset poikaset saa lopettaa päähän lyömällä, vaikka mm. hiirenpoikasilla sukellusrefleksi säilyy 7vrk ikään asti eivätkä ne kuole hiilidioksidikaasulla). Myös asumusten minimikokoja olisi syytä suurentaa.

Kannatan myös eläinsuojelurikosten kovennettuja rangaistuksia sekä tehokkaampaa valvontaa eläintenpitokieltotapauksissa.

1. Minimivaatimukset eläinten pidolle ovat liian matalat, myös koirien, kissojen ym. lemmikkien osalta.

Eläinsuojelurikkomuksista saadut rangaistukset ovat aivan liian lieviä.

2. Valtakunnallinen rekisteri kaikista henkilöistä, jotka on tuomittu eläinsuojelurikkomuksista. Näiden henkilöiden luokse tulisi myös jatkossa tehdä pistotarkastuksia, joissa valvottaisiin langetettuja eläintenpitokieltoja ja omistajalle mahdollisesti jääneiden eläinten oloja.

Eläinsuojelutarkastuksia pitäisi voida tehdä ilman perusteltua epäilyä, sekä tuotantotiloilla että esim. kenneleissä/kissaloissa.

Kaikkien koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä. Merkinnän puuttumisesta tuntuva sakkorangaistus (selkeästi suurempi kuin esim. mikrosirun hinta). Eläinsuojeluyhdistykset hukkuvat erityisesti löytökissoihin, ja vuosittain joudutaan lopettamaan paljon terveitä eläimiä.

Löytöeläinten hoidolle pitäisi asettaa korkeammat minimivaatimukset (esim. loishäätö heti talteenoton jälkeen). Löytöeläimiä ei pitäisi lainkaan luovuttaa uusiin koteihin ilman sterilaatiota/kastraatiota.

Pakollinen koirakortti voisi lisätä paitsi ihmisten tietoa, toivottavasti myös harkintaa ennen koiran hankkimista.

Sirkuseläimet voisi kieltää kokonaan.

Voisiko luomumerkin rinnalle kehittää eettisen eläintuotannon merkin, joka takaisi tuontantoeläimille nykyistä paremmat olot? Tai miksei banaaneista yms. tuttua reilua kauppaa voisi laajentaa myös kotimaisiin tuotteisiin: eläimille hyvät olot ja tuottajalle kohtuullinen korvaus tehdystä työstä?

Kaikkien tuotantotilojen minimivaatimusten korottaminen on ongelmallista, koska nykykannattavuudella se johtaa herkästi lihantuotannon loppumiseen Suomesta. Tämän seurauksena marketit ovat kohta pullollaan vielä huonommissa oloissa tuotettua tuontilihaa. Paras ratkaisu olisi, ettei Suomessa saisi lainkaan myydä lihaa, jota ei ole tuotettu korkeita vaatimuksia noudattaen. Mutta mahtaako onnistua EU:ssa?

 

1.

Turkistarhaus tulisi kieltää lailla epäeettisenä ja luonnolle haitallisena elinkeinona. Kuluttaja-asiamieskin on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisenä tuotteena, koska ne eivät sellaisia ole.

Eläinkuljetuksiin tulisi säätää 8h rajoitus.

Tuotantoeläimille enemmän tilaa, runsaasti virikkeitä ja mahdollisuus ulkoiluun. Emoilla tulisi olla mahdollisuus hoivata jälkeläisiään eli poikasia ei tulisi vierottaa niin nopeasti. Tiloilla on eläimiä niin paljon, että erilaisia ongelmia tulee pakostakin. Eläinmääriä siis tulisi pienentää, jotta yksilöllinen hoito oikeasti olisi mahdollista.

Broilerien jalostamiseen ja elinolosuhteisiin olisi puututtava, sillä niiden lyhyt elämä on alusta loppuun pelkkää tuskaa.

Possujen kastrointiin kivunlievitys, leikkaus nukutuksessa tms. ratkaisu. Monessa muussa maassa possuja ei kastroida lainkaan. Kivunlievitys tai nukutus myös vasikoiden nupouttamiseen.

Emakkojen pito kääntymisen estävässä häkissä tulisi kieltää, tai ainakin vähentää ihan minimiin (muutamaan päivään). Eläimiä ei saisi muutoinkaan pitää paikoillaan pitkiä aikoja.

Eläinkokeet tulisi kieltää niiltä osin, missä ne pystytään korvaamaan muilla menetelmillä. Ja muiden menetelmien kehittämistä pitäisi tukea. Eläinkokeita ei saisi tehdä myöskään kokeisiin, joista on jo olemassa tuloksia. Eläinkokeet, joiden tuloksista eivät hyödy ihmiset eikä eläimet, tulisi kieltää. Kosmetiikkatuotteita joita on jossain vaiheessa testattu eläinkokein ei pitäisi olla markkinoilla ollenkaan.

Luonnonvaraisten eläinten hoito pitäisi saada kuntoon. Enemmän asiantuntevia hoitopaikkoja ja päteville hoitajille tukea.

Eläinten viihdekäyttö pitäisi kieltää kokonaan (sirkukset, delfinaariot jne.).

Lemmikkien pitämisessä on runsaasti ongelmia, kuten joidenkin rekisteröityjen kennelien hämäräperäinen toiminta (ilmoitetaan joistain pentueista, joistain ei), jalostetaan koirat niin sairaiksi, etteivät ne pysty elämään normaalia elämää, kotimaisten ja ulkomaisten pentutehtailijoiden Suomen markkinat, lemmikkien turkkien värjääminen, lemmikkien pahoinpitelyt ja väkivaltaiset tapot, koiratappelut, kesä- ja muut kulkukissat, lemmikkinäyttelyt ja kilpailut, jotka eivät sovi kaikille eläinpersoonille, sellaiset ratsastuskoulut, jotka rikkovat eläintenpito sääntöjä jne jne.

2.

Kaiken eläintuotannon tulisi olla siten läpinäkyvää, että kuluttajat saavat todellista, rehellistä ja oikeaa tietoa eläinten oloista. Näistä tulisi tiedottaa ihmisille enemmän. Harhaanjohtavaan mainontaan tulisi puuttua heti eli ihmisille ei saisi puhua "Onnellisten kanojen munista" tai "Onnellisista broileritiloista". Ihmiset kaipaavat todellista tietoa eläintuotannosta, eivät satuja ja kivoja mielikuvia.

Eläinsuojelun ei pitäisi olla ainoastaan vapaaehtoisten käsissä. Pitäisi perustaa ainakin ensimmäisenä eläinsuojeluasiamiehen virka ja mahdollisesti myös palkata virallisia eläinsuojeluvalvojia.

Koira-ajokortti tms. voisi olla ihan pätevä ja tällä voitaisiin ehkä saada eläinrääkkääjiä kuriin.

Eläinrääkkäyksistä tulisi saada kunnolliset rangaistukset.

Kaikilla tuotantoeläinten hoitajilla tulisi olla pätevyys työhönsä, mielellään myös lisäkoulutusta tarpeen vaatiessa.

Ihmisiä tulisi ohjata vähentämään eläinperäisten tuotteiden kuluttamista ja ohjata heitä esimerkiksi lisäämään kasviksia ruokavaliossaan. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi julkisissa hankinnoissa eli tarjoamalla enemmän kasvista. Lihan hinnan nostoakin voisi miettiä.

3.

Haluaisin tietää mistä saisin helposti asiallista tietoa, jota ei ole väritetty. Haluaisin nähdä kuinka esimerkiksi tuotantoeläimet käytännössä voivat, sillä en luota lainkaan tuottajien sanaan. Haluaisin luottaa siihen, että eläinten oloja valvotaan puolueettomien ja pätevien viranomaisten toimesta. Haluaisin selkeitä neuvoja siihen, minkälaiset palvelut ovat oikeasti sellaisia, joissa eläimiä kohdellaan niiden vaatimalla tavalla, niiden ehdoilla, jotta voisin boikotoida niiden yritysten palveluja ja tuotteita, jotka eivät toimi eläinten hyvinvointia edistäen.

 

 

 

 

 

 

 

1.Eläimiä ei kohdella yhtään tasa-arvoisesti, tuskinpa siitä saa mitään rangaistusta, jos joku tappaa vaikka hiiresi ilman mitään syytä? Mutta entä jos kyseessä olisikin koira? Samat rangaistukset pitäisi nostaa kaikille eläimille, sillä yhtä lailla se hiiri tai kalkkunakin kärsii kuin koirakin. Rangaistuksia ei tulisi siis laatia eläimen hyödyn mukaan. Muutenkin rangaistuksia eläinrääkkäystapauksista pitäisi nostaa,

2. Ja ne hemmetin häkkikanalat. MIKSI NIITÄ EI OLE JO KIELLETTY? Äkkiä muutos tähän asiaan! Ne kärsimykset niillä kanoilla siellä, on niin suuret, etten vaan voi käsittää miksi tämä on vielä laillista. Sama juttu lihatuotannossa. Ihan puistattaa ajatella, miten eläimiä siellä kohdetaan. Minua inhottaa muutenkin se eläinten kohtalo, mutta edes nyt asialliset olot, kiitos.

3. Turkistarhaukselle pitäisi kyllä tehdä kanssa loppu. Pelkkää typerää rääkkäystä ja tappoa, jotta joku moraaliton rikas ihminen saisi turkin niskaansa.

4. Joku raja tähän sukusiitokseen rotukoirilla. Järkytyin kun pentua etsiessä koirat.netissä huomasin osan pentujen sukusiitosprosentin olevan yli 12 prosenttia! Hei haloo.. Kuusikin on jo todella suuri määrä.Samoin tuo rotujen pilalle jalostus suutututtaa, varsinkin cavojen ja mopsien tilanne on äitynyt tosi pahaksi, ja asialle on tehtävä jotain.

1.

Laissa on todettu hyvin kattavasti, että ” Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä”. Laki jättää määrittelemättä, mikä on tarpeellista kärsimystä.  

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asetusten kautta eläinten pitämisen olosuhteissa, joissa ne eivät voi toteuttaa lajityypillisiä ominaisuuksiaan. Laki myös mahdollistaa eläinten arvottamisen tuottavuuden ja käyttötarkoituksen perusteella: eläintarhassa pidettävälle ketulle ja tarhaketulle on eri säädökset esimerkiksi tilavaatimuksista.

Laissa sallitaan luonnonvaraisten eläinten kiinniottamisen elätettäväksi eläintarhaan tai ruoantuotantoon, tieteelliseen tutkimukseen tai siitokseen. Lain voisi määritellä tiukemmin: luonnonvaraisen eläimen kiinniottamiseen tarvitaan erikoislupa: lähtökohtaisesti sen pitäisi olla kielletty. 

Eläimen tuottavuus ei saa olla eläinsuojelulakia ohjaava kriteeri. Lehmillä ja sioilla esimerkiksi on sallittua astuttaminen heti poikimisen jälkeen, kun taas koirien jalostuksessa vastaavaa pidetään pentutehtailuna. Parsinavetoissa lehmät ovat kytkettyinä, kun taas koiran pitäminen häkissä tai kytkettynä jatkuvasti on kielletty. Sikalassa sioilla ei ole riittävää liikkumatilaa. Koiran on päästävä ulkoilemaan useita kertoja päivässä, mutta tuotantoeläimillä tämä mahdollisuus on vain pihattonavetoissa ja lehmillä laitumella kesällä. Kuitenkin lehmä, porsas ja koira ovat tarpeiltaan ja älykkyydeltään lähellä toisiaan.

Ruoantuotannossa käyttämiemme eläinten pitäisi saada samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin lemmikki- ja villieläimiemme.  Lain pitäisi taata, että tehotuotanto-olosuhteet eivät enää olisi Suomessa mahdollisia. Eläinten on havaittu tutkimuksissa voivan paremmin olosuhteissa, joissa laumakoot ovat pienet, niillä on mahdollisuus ulkoiluun, navetoissa on selvästi suosituksia suuremmat liikkumatilat ja tilat eri toiminnoille, kuten lepoon, ruokailuun ja ulostamiseen. Kuivikenavetat ovat tutkimusten mukaan sorkkaeläimien jalkojen terveydelle paremmat, vaikka vaativatkin ihmiseltä enemmän töitä. Sekä lehmillä että sioilla tulee olla virikkeitä, sioilla mahdollisuus piehtarointiin ja tonkimiseen. Lehmillä ja sioilla pitää lain myötä taata mahdollisuus luonnolliseen laumanmuodostamiseen. Poikiville lehmille ja sioille tulee taata mahdollisuus luonnolliseen vasikoiden ja porsaiden vieroitukseen.

Broilerituotannon myötä lintulajike on jalostettu niin, että jo muutaman elinviikon aikana lintu kärsii suhteettoman nopeasta kasvustaan. Broilerituotanto pitäisi eläinsuojelulain turvin lopettaa eettisin perustein.

Minkään eläimen pitäminen häkissä ei ole perusteltua tuotannon puolesta. Niinpä kanoille olisi turvatta eläinsuojelulaissa mahdollisuus luonnollisen kokoisiin laumoihin ja elinolosuhteisiin. Myös virikehäkit tulisi kieltää ja isot lattiakanalat.

Turkistuotannolle ei ole eettisiä ja ekologisia perusteita. Mikään eläinlajin tarpeita ei tyydytä elämä häkissä, joten eläinsuojelulain pitäisi puuttua turkistarhaukseen ja elinkeino tulisi lopettaa eläinsuojelusyistä.

Eläinsuojelulain minimikriteerien eläinten elinolosuhteille pitäisi perustua tutkimuksiin siitä, missä olosuhteissa eläimet voivat parhaiten. Tuotannon pitää rakentua niin, että nämä olosuhteet täyttyvät. Eläinperäisten tuotteiden kulutus ravinnossamme on terveyssuositusten mukaan liian suuri, joten ihmisten tarpeella ei tehotuotantoa voida tällä hetkellä perustella.

Teurastukset pitäisi hoitaa niin, ettei eläimiä tarvitsisi kuljettaa pitkiä matkoja. Kuljetuksissa eläimille on taattava olosuhteet, joissa ne eivät loukkaannu. Toistuvat loukkaantumiset eläinkuljetuksissa on tehtävä rangaistavaksi (sakot kuljetusketjun kaikille osapuolille). Teurastuksen on tapahduttava täydellä varmuudella niin, että eläin tainnutetaan ensin. Teurastusta ei saa tehdä toisten eläinten näkö-, haju- ja kuuloetäisyydellä.

Eläimet katsotaan omaisuutena laissa. Tämä pitäisi muuttaa, koska se vahvistaa tulkintaa siitä, että eläimen omistaja saa tehdä eläimellään mitä haluaa. Muutenkin eläimen rinnastaminen tavaraan on kyseenalaista. Pikemminkin eläinsuojelukysymysten rinnastaminen lastensuojeluun olisi mielekkäämpää. Eläimen omistaja olisi eläimen hoitaja, ja eläimin kohdistuviin kaltoinkohteluihin pitää puuttua tiukemmin - eläinsuojelurikos voisi johtaa myös lastensuojelun tarpeen selvittämiseen, koska aggressiivinen käytös eläintä kohtaan on usein vain osa aggression kohteesta.

2,

Lailla voidaan turvata eläimille vähintään ne olosuhteet, jotka on tutkimusten ja kokemuksen mukaan parhaiksi havaittu. Eläimillä pitää olla tilaa liikkua, mahdollisuus ulkoilla, leikkiä, nukkua, ruokailla. Lailla voisi säätää ylärajan siihen, montako eläintä tuottajalla/omistajalla/hoitajalla saa olla. Tällä turvattaisiin se, että eläinten lukumäärä ei ole liian suuri yhden ihmisen vastuulle ja ohjattaisiin tuotanto pois tehdasmaisista olosuhteista. Eläinten yläraja olisi tutkimusten eläinlajin mukainen luontainen laumakoko.

Aina löytyy ihmisiä, jotka lakia tulevat rikkomaan. Mikäli eläinten hyvinvointia  vähentävä toiminta tehdään kannattavaksi esimerkiksi sakoin ja eläintenpitokielloin, se toivottavasti karsisi alalta tuottajia, joille eläinten hyvinvointi ei mene taloudellisen hyödyn edelle.

Lailla voidaan myös puuttua eläinten jalostukseen ja kieltää jalostus, jossa eläimistä muokataan sairaita – esimerkkinä koirarodut, joilla on merkittäviä terveysongelmia ,tai broilerit.

Eläinsuojelurikoksiin syyllistyneistä olisi hyvä saada rekisteri. Eläimen myyjä voisi edellyttää ostajaa todistamaan, ettei hänellä ole eläinsuojelurikostaustaa .

Lailla voitaisiin antaa poliisille enemmän keinoja puuttua eläinsuojelurikoksiin.  Lisäksi eläinsuojeluvalvojia tarvittaisiin huomattavasti enemmän.

Eläinsuojelua voitaisiin edellyttää eläinsuojelutarkastajien yllätystarkastuksilla, joita tehtäisiin useasti vuoden aikana. Näin viranomaisilla olisi mahdollisuus puuttua epäkohtiin heti eikä laittomin keinoin hankittujen todisteiden kautta, jolloin prosessi on pidempi.

Eläinsuojelun kannalta olisi erittäin tärkeää, etteivät tuotantoeläintilat saa automaattisesti tukia. Tukia myönnettäisiin vain tiloille, jossa eläimillä on mahdollisuus luonnonmukaiseen lajikohtaiseen elämään. Tuin voitaisiin esimerkiksi taata tuotantoeläimille ”välivuodet” poikimisesta (eli astutus joka toinen vuosi).

Tuotteiden markkinoiminen harhaanjohtavasti olisi estettävä joko lain tai muilla keinoin. Esimerkiksi onnellisen tai iloisen kanan munia saisi myydä vain, jos kanoilla on tutkitusti alhaisempi stressikäyttäytyminen ja stressihormoniarvot koko elinkaarelta verrattuna keskivertokanaan. Pakkauksissa ei saisi olla kuvia hymyilevistä eläimistä. Pakkauksissa ei saisi olla kuvia eläimistä kirmaamassa vapaana niityllä, mikäli se ei vastaa pääsääntöisesti tilan eläinten olosuhteita.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaan eläinten käytön viihteenä (sirkukset, eläintarhat, eläinnäyttelyt).  Viihdekäyttö olisi kiellettävä laissa. Esimerkiksi koiranäyttelyiden pitäisi tutkitusti edistää koirien hyvinvointia. Monelle koiralle näyttelyolosuhteet voivat olla stressaavat, ja joillakin roduilla näyttelytuloksilla on iso merkitys jalostuksessa. Näyttelyiden vuoksi eläimiä kuljetetaan myös paljon pitkiä matkoja. 

Jo puhuttu eläimenhoidon ajokortti olisi hyvä ratkaisu. Eläimen hankkijan pitäisi osoittaa kokeen kautta, että on hankkinut riittävät tiedot hankkimansa eläimen tarpeista, hoidosta ja kasvatuksesta.

3.

Haluaisin saada luotettavaa tutkittua tietoa usealta ”objektiiviselta” taholta. Toivoisin, että olisi taho, jonka kautta voisi pyytää hyviä lähteitä tutkimuksista eläinten oloista ja toimenpiteistä eläinten olojen parantamiseksi.  Haluaisin, että tuotteen tarkka alkuperä olisi helposti selvitettävissä. Haluaisin saada perustelut siitä, miksi tuottaja kasvattaa eläimiään niin kuin tekee – haluaisin voida vakuuttua siitä, että eläimiä voidaan yhteiskunnassamme pitää ilman, että eläimen arvo ja elämä on sidottu sen tuottavuuteen.

Erityisesti toivoisin selvitystä, miten yhteiskunnassamme on päädytty tuotantoon, jossa laki sallii eläimen pitämisen jatkuvasti häkissä, liikkumisen estävässä häkissä tai kytkettynä. Toivoisin, että löytyisi kattavaa tietoa, miten päätökset on tehty ja onko kansalaisilla ollut mahdollisuus saada näistä päätöksistä tietoa ja vaikuttaa niihin.

Haluaisin, että kuluttajana minulla olisi mahdollisuus selvittää, onko käyttämäni palvelun tai tuotteen tuottajalla eläinsuojelurikoksia taustallaan. Olisi myös hienoa, jos minulla olisi mahdollisuus halutessani käydä itse tuottajan luona katsomassa olosuhteet, joissa eläimiä kasvatetaan.

Haluaisin myös kuluttajana tietää, kuinka paljon verovaroin rahoitetaan eläintuotantoa. Haluaisin, että kuluttajana minulla olisi oikeasti valtaa päättää siitä, minkälaiseen tuotantoon tuet ohjataan. Tuotantotukien uudelleen järjestely (pientilat, eläinsuojelu) mahdollistaisi eläinten hyvinvointiin enemmän resursseja eikä tukisi tehotuotantoa.

Teuraseläinten kuljetusmatkat lyhyemmiksi.Eläviä eläimiä ei missään nimessä saa kuljettaa muihin maihin teurastettavaksi.Eläinsuojelurikoksista kovemmat rangaistukset.Koirien jalostus jo järjetöntä.

1. Rangaistukset eläinsuojelurikkomuksista ovat liian lieviä. Niitä olisi kovennettava. Eläintenpitokiellon pitäisi automaattisesti seurata, jos on tuomittu sakkoa tai vankeutta ko. rikkomuksista. Näin vaikka kyseessä olisi henkilö, jonka elinkeinonharjoitus täten estyisi. Tuotantoeläinten elin- ja kuljetysolosuhteita on parannettava lainsäädön keinoin. Eläinten teurastaminen ilman tainnutusta (uskonnollisista syistä) on yksiselitteisesti kiellettävä kansallisessa eläinsuojelulainsäädännössä. Eihän muinaiset uskomukset muutenkaan enää juuri sanele lainsäädäntöämme, miksi siis tässä asiassa?

1. Tuotantoeläinten, niin lihan-, munien-, ja maidon- kuin turkistuotantoonkin päätyvien, elinolosuhteita on parannettava. Turkiksille on maailmalla valitettavasti edelleen kysyntää, joten on parempi että ne turkikset tuotetaan Suomen valvotuissa ja säädellyissä oloissa kuin vaikkapa Kiinassa tai Venäjällä, jossa eläinten hyvinvoinnilla ei ole minkäänlaista merkitystä. Turkiseläinten häkkien minimikokoja on kasvatettava, joskin häkin koossa on huomioitava kunkin eläinlajin lajityypilliset piirteet. Esimerkiksi ketut tarvitsevat luonnollisestikin enemmän tilaa kuin minkit. Turkistarhojen häkkeihin on saatava kiinteät pohjat, jotta eläinten ei tarvitse ainakaan jatkuvasti seisoa ja kävellä pelkän metalliverkon päällä. Koon  ja lattian lisäksi häkkeihin on saatava virikkeitä, kuten leluja, koppeja ja piiloutumisputkia. Virikkeet edistävät eläinten hyvinvoinnin lisäksi myös turkisten laatua, kun turhautuneiden yksilöiden ei tarvitse enää repiä toistensa turkkeja ja häntiä.

2. Eläinkauppoihin, kenneleihin ja tuotantotiloille pitäisi tehdä säännöllisin väliajoin eläinlääkärin tarkistuskäyntejä, jotta eläinten elinolot pysyisivät kunnossa. Nykyisin tuntuu siltä, että esimerkiksi kennelien pitäjät voivat harjoittaa jopa suoranaista pentutehtailua ja pitää koiria ala-arvoisissa oloissa ilman että kukaan valvoo toimintaa tai suorittaa koskaan minkäänlaisia tarkastuksia. Ja oleellisin huomio: tarkistuskäynnit pitäisi suorittaa yllättäen, eikä niin, että tuottajalle ilmoitetaan etukäteen, että tarkistus suoritetaan esim. viikon kuluttua. Ei poliisin kotietsinnöistäkään ilmoiteta epäillylle etukäteen - jokainen ymmärtää miksi.

3. Tuotantoeläinten, kuten lihasikojen, kasvatusolosuhteista pitäisi olla kuluttajien saatavilla puolueetonta tietoa. Nykytilanteessa eettisiä valintoja tekevä kuluttaja joutuu pohtimaan, ovatko lihantuottajien yltiöpositiiviset vakuuttelut vaiko salakuvaajien shokkivideot lähempänä totuutta. Harvalla on mahdollisuus päästä itse paikan päälle sikaloihin tutustumaan niissä vallitseviin olosuhteisiin. Siispä lisää avoimuutta tuotantoon, koska laillista elinkeinonharjoitusta ei tarvitse salailla.

 

 

Minä olen sitä mieltä, että ihmiset tekevät mitä vain rahan eteen tuntematta itse kärsimystä, sairauksia ja kivuliaita toimenpiteitä. Nämä asiat ovat mielestäni turhimpia, täysin pinnallisia, luonnoneläinten vapauden riistäviä, ovat Turkkisala ja Meikkiala. Ilman näitä selvittäisiin ja se on todistettu, sillä on olemassa Fjällräven, jotka eivät ole koskaan käyttäneet aitoa turkkia kauluksissaan ja silti menestyvät erittäin hyvin ja heidän takit ovat erittäin kestävät ja lämpimät. Myös laadukkaita meikkejä on olemassa, jota ei ole testattu eläimillä. Turha tähän vastata, että mistä turkkistuottajat saavat sitten tulonsa? Vastaus on tietenkin jokin toinen ala. Sekin on jo todistettu toimivaksi, sillä on monia, jotka ovat tuotantonsa lopettaneet. Joten:

1. Parannettavaa olisi monessa kohtaa. Ensinnäkin tuotantoeläinten olosuhteet. Heillä pitää olla ulkokarsinoita ja niissä vähintään 10 neliötä possua kohden, jotta he pääsevät toteuttamaan lajinomaista käyttäytymistään. Puudutusaineen käyttö ehdottomaksi tehtäessä eri toimenpiteitä, kuten sikojen kastraatiot ja hampaiden poistot. Näistä koituu turhia kärsimyksiä eläimille. Nämä eivät ole sallittuja esim. lemmikkieläimillä, joten miksi ovat tuotantoeläimillä?

Seuraavana turkkiseläimet. Heidän olisi tarkoitus juosta, uida ja hyppiä kivillä, eikä seistä koko elämäänsä ritilöjen päällä, jotka aiheuttavat suuria, turhia kipuja jalkoihin. Tämä on myös täysin turha elinkeino, joten pyydän sen lopettamista KOKONAAN. 

Koe-eläiminä toimivat eläimet eivät ole koskaan tunteneet nurmikkoa, nähneet taivasta tai tunteneet auringonsäteiden lämmittävän. Näiden eläinten koekäyttöä tulisi kokonaan kieltää kaikissa muissa tapauksissa, paitsi lääketieteen edistämiseen. Eli meikkien, voiteiden yms, jotka eivät liity lääketieteeseen. Se aiheuttaa turhaa kärsimystä eläimille ja turhan kärsimyksen tuottaminen ei ole nytkään laillista, joten jos raha on jälleen syynä koe-eläinten käyttöön, pyydän että asiaa muutetaan.

Viimeisenä lemmikkieläimet. Miten voi olla mahdollista, että esim. koirien myrkyttäjille ei koidu mitään sanktioita? Asiaa ei poliisit tutki mitenkään. Jos vahingossa lapsi myrkyttyisi, asiaa varmasti tutkittaisi ja mysteeri ratkeaisi kenen myrkyttämä lihapulla se oli. Eläinrääkkäyksestä koituvat rangaistukset on ehdottomasti korjattava siten, että ne vastaisivat eläimille koituneita kärsimyksiä. Eläinten oikeuksia on rutkasti parannettava, jotta eläimille palautuisi jonkinlainen arvo ja kunnioitus.

Koirarotujen jalostamiseen pitäisi pyrkiä määrittämään rajoja niin, että kennelit eivät saa jalostaa koirista sairaita (lyhytkuonoisia esim.)

2. Eläimiin kohdistuvan asenteen muutosta mainonnalla, opetuksella koulussa ja toimintatapojen muuttamisella. Eli löytöeläinten hoidon ja pidon parantamista kaikkialla Suomessa. Myös löytöeläinten ilmoitusten ja poliisien toimintamallien muuttamista. Kun soittaa hätäkeskukseen, niin ei ole mukava huomata, että he eivät halua liittyä asiaan millään tavalla, toisin sanoen jättävät löytöeläimestä koituvan vastuun kokonaan ilmoituksen tehneen harteille. 

Tuotantoeläinten pitoa, kuljetusta ja hoitoa ei ole vaikea edistää. Valvovat eläinlääkärit, jotka eivät kuulu eviraan ja jotka ovat toimintakelpoisia tekemään ilmoituksia, ilman että Evira antaa potkut eläinlääkärin tarkastajan tehtävästä, antaisivat luotettavamman kuvan siitä, että eläinten huolenpitoa tarkkaillaan.

Myös samat tarkastajat kenneleiden toimintaan, ettei se olisi enää ihmisten kotona salassa tapahtuvaa jalostusta. Sillä kaikki eivät aina ilmoita jokaista pentuetta kennelliittoon, tällä tavoin toimintaa pysytyisi paremmin tarkkailemaan. 

3. Kaiken saatavalla olevan tiedon, mikä einesyritys (Saarioinen, Atria) käyttää mitäkin tuotantotilaa avoimesti heidän omilla kotisivuillaan. Jokaisen tuotantotilan internetsivut, jotta kuluttaja pääsisi katsomaan millaiset tilat, hallit ja ulkoilualueet tuotantoeläimillä on. Sekä tilojen että einesyritysten toimintamallit (kuljetukset, teurastukset) tulisi ilmetä heidän kotisivuiltaan. Ellei eläimiä kohdella kaltoin, en näe syytä miksei erityisesti tuotantotiloilla ole esittelysivuja, valokuvia ja eläinten aitausten mittoja ja kuvia eläinten olosuhteista. Näiden kertomusten ja esittelyiden tulisi myös vastata todellisuutta.

Myös muiden, sirkusten ja ratsastuskoulujen eläinten olosuhteista pitäisi olla tiedot saatavilla.

Koirakenneleiden toiminnasta tilastoja, miten monta pentuetta syntyy vuosittain, miten monta kertaa samoja narttuja käytetään elämänsä aikana pennutukseen ym., jotta pystyisi valitsemaan rehellisiä, hyvien arvojen noudattavia kenneleitä, joilta ostaa pentu. 

1. Eläinsuojelurikosten rangaistukset jo vihdoin ja viimein tähän päivään! Kuka ihme niiden eläinten (ystäviemme) puolta pitää, ellemme me ihmiset?? Eläintenpitokieltoja täytäntöön, koira-ajokortit, ja vankilatuomiot eläinrääkkääjille!

Turkistarhaus, käsittämätöntä turhamaisuutta maailmassa, jossa on keksitty kyllä jo muutakin lämmintä vaatetusta kuin turkit. On varmaan kaikille tullut selväksi turkiseläinten elinolot, jotka ovat niin ala-arvoiset ja epäinhimilliset, ettei sanat riitä sitä kuvaamaan.

Teuraskuljetukset ja teurastusmetodit ovat toinen ala-arvoinen teko ihmisiltä, joiden pitäisi olla sivistyneitä.

Tehotuotettujen eläinten (ja muutenkin) olot maatiloilla paremmiksi!!! Uskomatonta, miten ihmisiltä unohtuu olla ihminen, kun on kyse bisneksestä, missä on mukana kuitenkin eläviä olentoja. Eipä liene vaikeaa sikojen pitäminen kunnossa tai jos lienee, niin ammatinvaihdolla siitä selviää.

2. Eläinsuojeluvalvojien ja -valtuutettujen palkkaaminen ja systeemin toimivuus! Alalle on saatava sen verran ihmisiä töihin, mitä tarve vaatii. Jos esim. sadoilla sikatiloilla käy muutama ihminen mahdollisuuksien mukaan, niin ei voida edes puhua eläinsuojelusta, vaan lähinnä tekohengityksestä "sensuroinnin" nimissä, ettei asioista välittävät suutu.

Ihmisille lisää tietoa eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä, niiden hoidosta ym.

3. Mahdollisimman realistista ja totuudenmukaista.

 

1. Mitä parannettavaa on voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä?

Mielestäni eläinsuojelulainsäädännön parantamisessa on olennaista, että valvontaa tiukennetaan ja rangaistuksia eläinsuojelurikkomuksista kovennetaan selkeästi. Jos rangaistuksia eläinsuojelurikkomuksista ei tule kuin muutama päiväsakko, jatkuvat rikkomukset helpommin. 

2. Mitkä olisivat parhaita tapoja edistää eläinten hyvinvointia lainsäädännön keinoin? Millä muilla keinoilla eläinten hyvinvointia voitaisiin edistää? 

Koirapassi olisi hyvä ja tulisi olla pakollinen jokaiselle koiran omistajalle. Pentutehtailun kitkeminen, tästä pitäisi levittää tietoisuutta paremmin. Koirarotujen ylijalostaminen kiellettävä jos jalostus johtaa siihen että koirarodun terveydentila huononee (lättäkuono yms.). 

Tuotantoeläinten oloihin on puututtava tiukemmin. Tilaa tuotantoeläimillä on oltava selkeästi enemmän sekä navetassa, että kuljetusten aikana. Eläimillä tulisi AINA olla mahdollisuus päästä ulos, nyt ilmeisesti tämä voidaan kiertää vetoamalla maatilan sijaintiin tai muuhun sellaiseen... mielestäni mitään tekosyytä pitää eläin sisätiloissa vuoden ympäri ei voi olla. 

EVIRAn toimintaan on puututtava. Järkyttävä tapaus siitä miten EVIRA harjoittaa omaa peliään on muun muassa Saana Kaukon irtisanominen valvontaeläinlääkärin tehtävistä hänen havaittuaan epäkohtia kalkkunoiden kuljetuksessa. EVIRAn toiminnalle on vedettävä selkeitä linjauksia ja EVIRAssa tuotantoeläinten hyvinvointiin on panostettava entistä enemmän sekä tällaisiin selkeisiin puolueellisiin linjauksiin olisi puututtava. 

3. Millaista tietoa sinä kansalaisena ja kuluttajana haluaisit saada niiden eläinten olosuhteista ja hyvinvoinnista, joita käytetään ruoantuotantoon ja erilaisten palvelujen (esim. ratsastuskoulut, sirkukset, eläintarhat, kennelit) tuottamiseen?

Suomessa myytävässä lihassa tulisi olla aina selkeät merkit sen eettisyydestä. Tämä toisi tietoa kuluttajille ja samalla lihan tuottajat itsekin olisivat enemmän kiinnostuneita lihan eettisyydestä, kun tietäisivät eettisyyden vaikuttavan suoraan kuluttajiin markkinointikeinona. 

Suomessa toimivissa sirkuksissa tulisi eläinten hyvinvointia valvoa ja liian eksoottiset eläimet tulisi kieltää sikuksissa. Eläinten olot tulisi avoimesti olla esillä sirkuksessa kävijöille. 

Koululaisille olisi hyvä järjestää enemmän tilaisuuksia liittyen eläinten hyvinvointiin ja opettaa lemmikkien hoitoa. Varsinkin pieneläimet, kuten linnut, kanit, marsut elävät usein aivan liian pienissä tiloissa ja vajaavaisella hoidolla, ja tämä johtuu usein vain ihmisten tietämättömyydestä. 

Vastauksestani puuttui vielä yksi seikka:

 

Ehdottomasti tarvitaan julkinen lista, josta voi tarkistaa törkeitä eläinsuojelurikkomuksia tehneet yritykset ja yksityishenkilöt. Yritysten listalle tulisi päästä jokaisen kuluttajan, jotta kuluttaja osaa välttää kyseisen yrityksen tuotteita halutessaa. Tämähän suoraan vaikuttaa yrityksen tulokseen, joten tällainen lista myös houkuttaisi tuottajia pitämään eläimistään parempaa huolta.

Yksityisten ihmisten lista, jossa lista yksityishenkilöistä jotka ovat syyllistyneet vakavaan eläinsuojelurikkomukseen, tulisi olla saatavilla kennelin omistajille, kissankasvattajille, hevosenkasvattajille, eläinsuojeluyhdistyksille sekä muille yrityksille/yhdistyksille, jotka kasvattavat/myyvät eläimiä. Mielestäni ongelma yksityisyydensuojan rikkomisesta on huono syy tämän toteuttamatta jättämiseen, sillä onhan myös esimerkiksi pankin tai osamaksun myöntävän yrityksenkin päästävä käsiksi henkilön luottotietoihin myöntääkseen lainaa. Yhtälailla eläimiä myyvän tahon tulee saada ostajan "luottotiedot" eli tieto siitä ettei ostaja ole syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, jotta kauppa voidaan toteuttaa. Tällöin myös eläimiä kasvattavalla/myyvällä taholla on vaitiolovelvollisuus päästessään käsiksi tällaisiin tietoihin. Tämä antaa myyjälle option olla myymättä kasvattamaansa eläintään huonoihin oloihin ja tämä on ehdottomasti myyjän oikeus.

Älä rääkkää ry:n kanta turkistarhaeläimiä koskevaan lakiin on seuraavanlainen...

Turkistarhaeläimet on tasaarvoistettava eläintarhaeläinten kanssa, jotta ketulla on oltava vähintään 60neliömetrin reviiri ja mahdollisuus kaivaa itselleen pesäkolon ja asustella siinä. Minkit jotka luonnossa asuvat veden ääressä ja uivat paljon, on oltava oikeus päästä uimaan aina halutessaan sekä vähintään myös 50neliömetrin reviiri. Muiden turkistarha eläinten luonnolliset tarpeet on otettava huomioon vastaavalla tavalla. Lisäksi yhtä eläintä ei pitäisi sulkea yhteen aitaukseen yksinään vaan antaa sen olla tekemisissä lajitovereidensa kanssa.
Turkistarhan pitäjän olisi myös tarpeellista sitoutua siihen että tarhalle saa tulla yllätystarkastaja milloin tahansa ilman minkäänlaista varotusta, sekä tarhaajille tuntuva taloudellinen rangaistus rikkeistä. Turkistarha tarkastajia runsaasti lisää, sekä päivystävä tarkastaja siltä varalta jos kettutyttö tai joku muu huomaa tarhalla rikkeen.
Lisäksi valtio voisi lähettää kuukausittaisen tiedotteen jossa kerrotaan turkistarhoilla tapahtuneista rikkeistä ja tarkastuksista.

Hallitus voisi miettiä tukevansa taloudellisesti Suomen valtion tai EU:n kautta niitä tarhaajia jotka rakentavat suuren aitauksen jossa eläimet voisivat asustella ja jotka harjoittaa sitäkauta eettisesti hyväksyttävämpää turkistarhausta.

Terveisin Älä rääkkää ry

Muistuttaisin tässä, että kaikki eläinkokeet eivät suinkaan ole eläimiä vahingoittavia, eivätkä ne rajoitu vain kosmetiikkateollisuuden tai lääketieteen pariin. Eläinkokeita tarvitaan erittäin monella tutkimuksen saralla, ja nyt käytänkin psykologiaa esimerkkinä. Suuri määrä rottia ja kaneja antaa oman, huomattavan panoksensa suomalaisen psykologian eteen, etenkin esimerkiksi neuropsykologian, neurologian ja kognitiivisen neurotieteen saralla. Eläinkokeiden avulla pystytään tutkimaan lukemattomia tärkeitä alueita, muun muassa oppimista, muistia, aivoalueiden aktivaatiota tietyissä tehtävissä sekä muun muassa tarkkaavaisuutta. Näitä tutkimustuloksia hyödynnetään nyt ja tulevaisuudessa meidän jokapäiväisessä elämässämme - esimerkiksi siinä, että sinä oppisit paremmin, tai vaikkapa sitten tarkkaavuuden ongelmien kanssa - jotka muuten ovat suomalaisilla paljon yleisempiä kuin luullaan. 

Toinen asia, joka saa aikaan sen, että nämä eläinkoepäätökset eivät ole lainkaan suoraviivaisia, on tämä; eläimiä ei voi inhimillistää. Suurin virhe, jonka ihmiset tekevät suhteessa eläimiinsä ja muun muassa tulkintoihinsa eläinkokeista, on se, että sanotaan, että "ajattele jos sun ittes pitäs tehä niin kuin toi koira". Eläinkokeita vastustettaessa tämä on huonoin mahdollinen argumentti. Eläimet ovat tuntevia ja kokevia olentoja, kyllä. Mutta kuinka paljon? Millä tasolla? Eläinten maailma koostuu aivan erilaisista asioista kuin meidän kokemusmaailmamme. Ne elävät tässä ja nyt, aistien ja viettien varassa, mikä ei taas sovi ihmisiin lainkaan. Ihmismielen tietoisuuden taso, kognitiivinen kapasiteetti tai muutenkaan psyykkinen toiminta ei ole suoraan verrannollinen eläinten vastaaviin. Niin kuin eräs tutkija sanoi: "uskon, että kanilla on jonkinlainen tietoisuus, mutta tuskin samanlainen kuin meillä, tuskin yhtä laaja. Mutta kukapa mulle sen kertoisi, että millainen se on..." Näin ollen: jos haluat, että sinut otetaan vakavasti argumentoidessasi eläinkokeita vastaan; jos haluat tehdä palveluksen lemmikillesi; lakkaa inhimillistämästä sitä.

2. Rangaistusten koventaminen on oikeudenkäytössä aina ongelmallista. Ihmismieli ei valitettavasti toimi niin, että rangaistusten kovenemisesta automaattisesti seuraa lakien noudattamista, päin vastoin. Sen vuoksi ei ole yksiselitteistä, että kovemmat rangaistukset suoraan johtaisivat toivottuun tulokseen. Olen kuitenkin samaa mieltä, että rangaistukset ovat perin onnettomia eläinsuojelurikkomuksissa, joskin tämä on leimallista suomalaiselle oikeusinstituutiolle. Vain talousrikoksista meillä istutaan kauan ja hartaasti.

3. En suoraan sanottuna ole kovinkaan kiinnostunut eläinoikeusaktivismia harjoittavien ryhmien antamista tiedoista. Asia on oikea, mutta keinot ovat väärät. Suuri osa suomalaisista pitää eläinten oikeuksia tärkeinä mutta toissijaisina verrattuna moniin muihin asioihin  - "no, joo, onhan se tärkeää, mutta ei nyt niin tärkeää kuin eurokriisi/kuntaliitokset/huoltosuhteen heikkeneminen/mikä tahansa muu yhteiskunnallinen tai etenkin henkilökohtaisen elämän ongelma. Eläinaktivismi on valitettavasti tahrannut eläinsuojelun maineen, ja monet suomalaiset, varsinkin aikuisväestö, pitänee sitä turhana keuhkoamisena ja fundamentalismina, ja ymmärrän tämän oikein hyvin. Tarvittaisiinkin puolueettoman tahon kampanja, joka nostaisi eläinsuojelun ja eläinten oikeudet valtaväestönkin silmissä hyväksi ja tarpeelliseksi asiaksi - nykyisellään moni pitää sitä "kettutyttöjen hapatuksena, se menee ohi kunhan aikuistuvat". Radikalismi ei ole auttanut eläinten asiaa juurikaan, vaan pikemminkin aktivistiryhmittymät ovat menettäneet uskottavuutensa julkisuudessa. Näin ollen radikaali aktivismi ei palvelekaan lainkaan eläinten asiaa.

Jonkinlainen eläinsuojelulainsäädäntö on olemassa, mutta eläinsuojelurikoksista rangaistukset aivan mitättömiä, myöskin valvonta on aivan olematonta.  Miten yleensä on mahdollistakaan, että esim.suuristakin epäkohdista huomautellaan vuodesta toiseen ennenkuin asetetaan eläintenpitokieltoon( aivan liian hidasta ajatellen eläimiä). 

Toivoisin ihmisten kiinnittävän huomiota erikoisen paljon siihen, että eläimillä olisi hyvä elämä=kyseenalaistan tehotuotantoa.  Hyvin mielellä kansalaisena ja kuluttajana haluaisin saada esim.tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa eläimiä pidetään.

Eläimille tulee taata asiantuntijoiden (niiden, jotka ymmärtävät eläinten lajityypillistä käyttäytymistä, elinkeinoelämän asiantuntijuutta ei saisi ensisijassa käyttää tässä) määrittämät elinolot, joissa eläin voi käyttäytyä lajityypillisesti. Käytännössä esim. tarpeeksi liikkumatilaa (ulkonakin), virikkeitä, tarpeeksi pienet laumakoot. Tuottajia tulee tukea taloudellisesti näissä uudistuksissa. Mikäli turkistarhaus määrätään lopetettavaksi, tulee tuottajia tukea uudessa elinkeinossa. Uudistuksiin tulee kannustaa ja niiden toteutumista valvoa.

Koko tuotantoprosessi tulee olla eläimelle mahdollisimman kivuton ja stressitön. Esim. turhat kastraatiot pois tai kivunlievitys pakolliseksi.

Kuluttajien tulee saada helposti tietoa tuotteiden alkuperästä ja eläinten elinoloista. Tuotantotapojen tulee olla avoimia. Eettisesti tuotettu ruoka tulee olla sen hintaista, että pienituloinenkin ihminen voi sitä ostaa. Halvinkin eläinkunnan tuote olisi eläimen kannalta eettisesti tuotettu eikä tarvitsisi tehdä epäeettistä valintaa oman rahatilanteen vuoksi.

1.Rangaistuksia on kovennettava.Eikä saa olla mahdollista,että eläintenpitokieltoa pystyy kiertämään.

2. Lainsäädäntöön tulisi saada viranomaisille sekä eläinlääkäreille ja eläinsuojeluihmisille enemmän ja nopeampia keinoja puuttua eläinten elinolosuhteisiin sekä kaltoinkohteluun.

3.Tarkempaa valvontaa näille tahoille ja kuriin kaikenlainen pentutehtailu.

Eläinten hyvinvointiin tarvitaan paljon apua, lumilinna rahat eläinsuojeluun millä katetaan kuluja mitä tulee ihmisten tekemä työ arvostuisi inhimilliseksi.Tarvitaan lääkäreitä,hoitajia kuljetusneuvoja ja paljon osaavia ihmisiä että kaikki tämä olisi mahdollista.

Oikeusvaltiosta ja eläinsuojelulaista ei voi edes puhua samana päivänä!

Onko eläinten kokeman kivun, tuskan ja pelon tutkittu olevan jotenkin vähäisempiä kuin ihmisen?? Lainsäädäntö antaa ainakin niin ymmärtää ja se on käsittämätöntä!

Kovemmat tuomiot. Elinikäinen eläintenpitokielto pitäisi tarkoittaa että sillä henkilöllä ei saa olla mitään eläintä, nyt saattaa saada elinikäisen eläintenpitokiellon mutta esim.2 hevosta saa pitää!! ja kukaan ei valvo,siinä kidutetaan hengiltä sit nekin eläimet. Enemmän vankilatuomioita, 250€ sakot ei tunnu missään.

Niiden ihmisten jotka rikkovat eläinsuojelulakia niin nimet julkisesti esiin,mieluusti kuvien kera. Silloin jo eläimen myyjä voisi tarkistaa onko ostajalla esim.eläintenpitokielto.

1. PALJON tiukemmat rangaistukset eläinten pahoinpitelystä. Eläinten kärsimys on täysin sama mitä ihmistenkin, joten vaatisin samat rangaistuksetkin kuin ihmisten murhaamisesta. Turkistarhaus loppuun, ja tuotantoeläinten oloja parannettava rutkasti eikä enää laatikoita johon menevät odottelemaan että pistetään lihaksi. Häkkikanalat kokonaan pois käytöstä, ja kanoillekkin edes jonkinlaiseen elämään tarkoitetut olot. Itse tultu perheen kanssa törmättyä kaupan pihalla pakkaseen jätettyyn laihaan ja vanhaan koiraan. Otimme koiran kaupan sisään lämpimään ja huomasimme koiran kynsien olevan niin pitkät, että kynnet vääntyivät lähes päällekkäin! Saimme selville että koiran omistaja oli alkoholisti, jonka takia koira haisi, hilseili ja kylkiluut näkyivät. Alkoholisti oli vain unohtanut koiran kaupan pihaan ja lähtenyt kotiin. Kaupan kassan myyjä tuli antamaan koiralle kanaa, minkä hän otti kaupasta. Poliisit tulivat paikalle ja luovuttivat koiran löytöeläinkodille. Myöhemmin soitimme löytöeläinkotiin ja saimme selville että koira jouduttiin luovuttamaan takaisin alkoholistille, sillä löytöeläinkoti ei lainsäädännön takia saanut koiraa ottaa hoiviinsa, täysin järjetöntä!

2. Ihmisille tieto miten päästä osalliseksi eläintenpelastustoimintaan ja muunlaiseen eläinten oloja parnatavaam tehtäviin. Jokaisen eläimen myyvän tulisi myös kertoa huolellisesti eläimen ostajalle eläimen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisäksi eläimen myyjän vastuulla tulisi olla osittain eläimen loppuelämä. Kyllähän nyt voimme päätellä että jos koira myydään alkoholistille, ei tämän koiran loppu elämä ole tule olemaan hyvä. Eläimen ostajalle ja myyvälle siis vastuuta. On ihmisiä jotka myyvät eläimen ja pitävät huolen minne eläin päätyy, mutta valitettavasti heitä ei ole tarpeeksi montaa, joten tämän asian edistäminen ja kuultavaksi laittaminen on tärkeää tästä tietämättömien ihmisten kuulolle. Lapsille on nyt annettu selvästi tietoa eläinten olojen parantamisesta, mutta nuorille en ole sitä huomannut annettavan. Enemmän siis myös nuorille tietoa! Kannatan myös koirakorttia. Lisäksi enemmän tukea eläinpelastujärjestöille kunnalta ja koko Suomelta!

3. Ehdottomasti  jauheliha- ja kinkkupakkauksiin tieto lihan alkuperästä, kuten mistä liha on tullut, minkälaisista oloista jne. Myös ratsastuskouluihin, sirkuksiin,kenneleihin ja vastaaviin tulisi kirjoittaa niiden etusivuille esimerkiksi täällä netissä, saavatko olla esim. hevoset olla laitumella kesäisin. Milloin eläimet pääsevät  lomalle vaiko eivät ollenkaan, onko kennelin koirat häkissä vai rakastavassa kodissa?  Millä tavalla eläimet koulutetaan jne. 

1. Mitä parannettavaa on voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä?

Rangaistukset kovemmiksi. Eläin on tunteva olio, jos sen tappaa tai laiminlyö vakavasti tulisi tuomio olla vankeutta.

2. Mitkä olisivat parhaita tapoja edistää eläinten hyvinvointia lainsäädännön keinoin? Millä muilla keinoilla eläinten hyvinvointia voitaisiin edistää? 

Tuotantoeläimille paremmat olot. Jos joku kohtelee kaltoin eläintä, siltä otetaan ne pois eikä eläimiä saa takaisin koskaan. Oli kyseessä sitten elinkeinonharjoittaja tai tavallinen kansalainen. Miksi elinkeinonharjottajia eli tuotajia hyysätään, mikä oikeus heillä on kohdella eläimiä huonosti?

3. Millaista tietoa sinä kansalaisena ja kuluttajana haluaisit saada niiden eläinten olosuhteista ja hyvinvoinnista, joita käytetään ruoantuotantoon ja erilaisten palvelujen (esim. ratsastuskoulut, sirkukset, eläintarhat, kennelit) tuottamiseen?

Kansalaisella tulisi olla tasan tarkkaan se tieto mistä liha tulee. Webbikamerat sikaloihin. Tai jonkin lainen luokitusjärjestelmä. Kuluttajalla on oikeus tietää ja valita, minkälaisista oloista ostaa ja mistä ei. Ehkä tämä kannustaisi kilpailuun kohdella eläimiä hyvin. Tuottajat eivät ole ylijumalia joita kuluttajien pitäisi nöyristellä. Jos eläinten huono kohtelu on tuottajien mielestä ok niin se on heidän mielipide ja samalla tavalla ajattelevat voivat heiltä ostaa. Itse ostaisin mieluiten luomuoloissa olleden eläinten lihaa. Luomutuotantoa tuettava valtion taholta, miksei  suomi olisi tässä edelläkävijä.

 

 Hyvä, että eläinsuojelulakia parannetaan.

 

 

 

Eläinsuojelulaki tulisi päivittää tälle ajalle sopivaksi.Tuomiot ehdottomiksi,sakot todella paljon suuremmiksi ja eläintenpitokielto todellakin eliniäksi koko taloudessa eläville.Tuotantoeläinten pidosta tietoa kuluttajille,esim.tila joka antaa eläintensä elää lajityypillista elämää,saisi varmasti enemmän myyntivoittoa kuin esim.sikala jossa possuraukat jyrsivät toistensa(jo leikattua) saparontynkää.Me kuluttajathan voimme juuri vaikuttaa tällaisiin asioihin mikäli tietoa on saatavilla!.Eläinsuojeluvalvojia lisää valtion toimesta,kaipa verorahoista osan voisi suunnata tällaiseen järkeväänkin.Lisäksi olen kummeksinut miksi moni eläinsuojelu asia menee "nurin" . oikeudessa,paikalla tulisi olla myös eläinten oikeutta puolustava taho,jottei "viisaat"oikeudenpalvelijat päästäisi rääkkääjää vähällä.Tästä laista löytyisi varmasti vaikka mitä korjaamista,mutta miksei tähän voisi kiteyttää saman ajatuksen kuin meihin ihmisiinkin:Kohtele toista niinkuin haluisit sinuakin kohdeltavan.Eläin on samanlainen kipua,lämpöä,kylmää,nälkää ja janoa tunteva elävä olento kuin ihminenkin.Meillä kaikilla on vastuu ottamastamme eläimestä.Toivoisin myös tietoa siitä, oliko näistä kaikista kommenteista mitä tänne on lähetetty,mitään konkreettista hyötyä lakia muutettaessa,vai jääkö kaikki tämä  taas jonnekin nurkkaan unohduksiin!

1.

-Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa viimeistään vuonna 2015. Turkistarhaus on mielestäni laillistettua eläinrääkkäystä. Ei ole peruste sallia sitä sen johdosta,että se antaa toimeentulon suhteellisen pienelle väelle, tai tuo valtiolle tuloa. Eikä ole oikein että Suomi lisää turkistuotantoa, kun yhä useampi EU-maa sen kieltää.

- eläimille tulee taata mahdollisuus lajityypilliseen elämään .

- eläinten on voitava noudattaa vurokausirytmiä( esim. valaistus, lepo jne.)

- porsitushäkit tulee kieltää kokonaan.

- tilaa enemmän eläimille, mikä vaikuttaisi siihen, etteivät ahdistu ja stressaannu nykyisessä määrin

- eläinten tulee päästä jaloittelemaan tarpeeksi, jottei liikkumattomuus lisää sairastavuutta ja pahoinvointia.

-kiellettävä lailla villieläinten käyttö jälkeläistuotannossa ( esim. koirasusi).

-kiellettävä muiden kuin hevosten, koirien ja kissojen käyttö viihdetarkoituksessa (esim. delfinaariot, käärmenäyttely, sirkukset ym.)

-eläintarhat tukemaan ainoastaan uhanalaisia eläinlajeja

-kiellettävä eläinkuljetukset yli 8 tuntia.

-suojeltava voimakkaammin Suomen uhanalaisia eläimiä esim. suurpedot

-eläintuotannossa eläinten hyvinvointi ensisijaiseksi, jos sitä ei voi toteuttaa, niin silloin ei voi eläimiä pitää.

-lupaa tehdä eläinkokeita ja valvontaa tiukennettava ja sallittava vain lääketiteellisiin tarkoituksiin. Samalla tulisi kehittää ja valtion rahoittaa enenevässä määrin eläinkokeettomia vaihtoehtoja.

2

-tuotantotuet ohjattava niihin kohteisiin, joissa eläinten hyvinvointi on otettu huomioon.

-kaikkiin eläintiloihin pakolliset palohälyttimet (halpa ja hyvä suoja tulipalojen varalta)

-eläinsuojelulakia ei saa voida heikentää asetuksilla, ainoastaan tiukentaa.

-lisättävä eläinsuojeluvalvojia  ja tarkastuksia (tarkastukset tehtävä ennakkoon ilmoittamatta, kyseessä on tuotantolaitos, kun tuotetaan eläinperäisiä tuotteita, huolimatta siitä missä se tapahtuu).

-perustettava eläinasiamiehen virka

- syyttäjien ja tuomareiden parempi koulutus tuomita yhtenäisemmin ja kovemmat tuomiot eläinsuojelurikostapauksissa. Tuomioiden tulee olla sellaisia,että niillä on vaikutusta, muuten lailla ei ole mitään merkitystä.

3

-haluan tietää miten ja missä oloissa eläintä on pidetty, miten kuljetus on tapahtunut ja miten teurastamossa toimitaan (haluaisin myös nähdä esim. televisiossa rehellistä tietoa teurastamoissa tapahtuvasta eläinten käsittelystä siitä alkaen kun eläin otetaan sisään ja on lopetettu).

-kaikista elinkeinonharjoittajista, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa eläimillä esim. kennelit, ratsastuskoulut jne. tulee olla rekisterit. Jos jollain on rikkeitä toiminnassaan siitä tulee olla merkintä ja sen tulisi näkyä kuluttajalle (asiakkaalle).

 

 

YLE uutisoi kalkkunakukkojen kuljetukset liian pienissä laatikoissa. Uskomattoman törkeää toimintaa! Pitääkö tästäkin säätää suoraan laissa jos muka ohjeiden puute hidastaa.

Yhteisösakko käyttöön eläinsuojelulain puolellekin, ellei ole jo.

Järjestöille pitää taata riitävät vireillepanokeinot eläinsuojelulaissakin, kuten ympäristönsuojelulaissa, vesilaissa, luonnonsuojellulaissa, jätelaissa yms. on, ellei ole jo. 

Tärkeää olisi saada eläinsuojelu itsenäiseksi tuotannon edistämisestä. Toisin sanoen eläinsuojeluasiat tulee siirtää MMM:stä YM:ään. Nyt eläinsuojelun asema ei ole uskottava ja riippumattomuus taattu.

Eläinsuojelulain valmistelu pitää hoitaa ministeriöiden välisellä komiteatyöllä, jossa ovat mukana myös järjestöt. Suomessa on nyt paljon eläinsuojelusta väitöskirjojakin tehneitä, joita kannattaa kuunnella.