Kiitos, että annoit palautetta arviointiraportista.
Raportin päätelmät vastasivat hyvin järjestöjen kokemuksia rahoitusjärjestelmästä ja kansallisesta toiminnasta sekä toivat esiin erityisesti omarahoitusvaatimuksen aiheuttamat rakenteelliset esteet hankerahoituksen hakemiselle. Järjestöt korostivat sitä, että omavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen ei voi jäädä yksin niiden vastuulle, vaan rahoituskäytäntöjä ja varainhankinnan edellytyksiä on kehitettävä yhdessä.
Raportin suositukset saivat järjestöiltä laajaa kannatusta, ja niitä pidettiin perusteltuna lähtökohtana rahoitusjärjestelmän ja -käytäntöjen yhteiselle kehittämiselle. Keskeistä on keventää järjestöjen hallinnollista ja taloudellista taakkaa, kehittää alueellista tukea kansallisen koordinaation rinnalla sekä panostaa kansallisten yhteyspisteiden toimintaan. Hankerahoitukseen liittyvää byrokratiaa ei voida purkaa yksinomaan kansallisesti, vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttamista, kuten tähänkin asti.
Digitaalisten palveluiden ja hankerahoituksen hallinnoinnin kehittäminen nähtiin keinona lisätä järjestöjen tasavertaista osallistumista hankehakuihin. Suositusten toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja ja ymmärrystä erilaisista järjestöistä, sillä esimerkiksi erilaiset kustannusten korvaamisen menettelyt vaikuttavat eri tavoin järjestöjen mahdollisuuksiin hakea hankerahoitusta. Järjestöjen roolia, asemaa ja merkitystä hankekumppaneina olisi hyödyllistä selvittää vielä enemmän.
EU-hankerahoitus käyttöön: Kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittäminen
Arviointi oli osa kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista, ja palauteyhteenveto on luettavissa kokonaisuudessaan hankesivulla.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva arvioi kansalaisjärjestöjen valmiuksia hakea ja hyödyntää EU-hankerahoitusta. Samalla arvioitiin kansalaisjärjestöjen palveluntarpeita. Tarkempaan tarkasteluun valituista rahoitusohjelmista ja rahastoista koottiin rahoitustietoja yhteen. Motiva ehdottaa muun muassa palveluiden ja tuen kehittämistä rahoituksen hakemisen esteiden purkamiseksi. Oikeusministeriö pyytää raporttiluonnoksesta palautetta arvioinnin syventämiseksi.
Kansalaisjärjestöjen valmiuksien ja palveluntarpeiden arviointi on osa kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista, ja se tukee osaltaan uuteen EU-rahoituksen ohjelmakauteen valmistautumista. Kuluva ohjelmakausi jatkuu vuoden 2027 loppuun asti.
Kansalaisjärjestöstrategian yhtenä tavoitteena on, että yhä useampi kansalaisjärjestö hakee ja saa EU-hankerahoitusta ja sitä kautta lisää myös Suomen EU-saantoa. EU-rahoituksen merkitys tunnistetaan myös uudessa EU:n kansalaisyhteiskuntastrategiassa.
Tutustu strategiaan ja tutki kansalaisjärjestöjä koskevia tietoja: Kansalaisjärjestöstrategia
Tutustu EU:n kansalaisyhteiskuntastrategiaan: Kansalaisyhteiskuntastrategia
Perustiedot
Päättynyt: 19.3.2026