Kysely: Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat ja niiden toimeenpano

Jari Luostarinen

Antti Koivula

Minna Elomaa-Krapu

Niko Hyppönen

Pauliina Hyrkäs

Milja Kalliosaari

Jaakko Pajunen

Työterveyslaitos

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

MTK Keski-Pohjanmaa

Sosiaali- ja terveysministeriö

IQM Quantum Computers

Boreal Bioproducts

OK

Hyvin

Kaikki ohjelman strategiset valinnat kytkeytyvät suoraan hyvinvointialueen perustehtäviin: väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sekä palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen. Valinnat tukevat laajasti hyvinvointialueen tahtotilaa hyödyntää monipuolisia, vaikuttavia ja innovatiivisia ratkaisuja alueen moninaisen väestön tarpeisiin vastaamisessa.
Ohjelman painotus ennakoivaan, dataohjattuun ja vaikuttavaan palvelujärjestelmään on linjassa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa. Dataan, tekoälyyn ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyvät linjaukset vahvistavat alueen omaa kehityssuuntaa parantaa tiedolla johtamista, palvelujen jatkuvuutta sekä toiminnan laatua.
Turvallisuutta, resilienssiä ja kriisivalmiutta koskevat valinnat tukevat hyvinvointialueen vastuuta turvata väestön terveys‑ ja hyvinvointiturvallisuus sekä varmistaa palvelujen toimintakyky kaikissa tilanteissa. Samoin murrosteknologioiden ja kestävyyden painotukset tarjoavat alustoja uusille palveluinnovaatioille, joita alue voi hyödyntää osana järjestelmän kehittämistä.
Kokonaisuutena strategiset valinnat ovat hyvin yhdenmukaisia hyvinvointialueen painopisteiden ja toimintaa ohjaavien strategioiden kanssa, ja ne tarjoavat selkeän kehyksen alueen oman strategisen kehittämistyön vahvistamiselle.

Maatalouden ja metsänomistamisen näkökulmasta painopisteet ovat kaikki merkityksellisiä.

Data ja siihen liittyvä arvonluonti on tärkeää. Alkutuotannossa syntyvä tieto ja sen omistajuus ovat erittäin ajankohtaisia kysymyksiä. Valtion hallinto kerää ja julkaisee maataloudesta ja metsävaroista avointa julkista tietoa mistä alkutuotanto hyötyy vähän, mutta arvoketju edemmäksi saa sen ilmaiseksi, ja se voi sitä hyödyntää neuvotteluvoimana ja tuotannon suunnittelussa.

Maataloudessa ja metsätaloudessa murrosteknologiat: digitaalisuus, IoT, robotiikka, itsenäiset laitteet, automatiikka, sensorit jne ovat tärkeitä ulottuvuuksia. Niillä parannetaan toiminnan kannattavuutta, lisätään tehoa ja tuottavuutta, parannetaan resurssitehokkuutta. Lisäksi niillä voidaan korvata työvoimaa, josta on pulaa.

Maaseutu ja sen elinkeinot ovat hyvinvoinnin ja siihen liittyvien palveluiden tuottajia. Terveellinen ja turvallinen ruoka, sosiaalista hyvinvointia tuottava ympäristö jne. Myös alojemme yrittäjillä on tarvetta kehittää omaa hyvinvointiaan: työturvallisuus, jaksaminen jne.

Alkutuotannossa sovelletaan paljon ilmasto- ja ympäristötoimia ja siihen liittyvää teknologiaa ja ollaan tällä sektorilla aallonharjalla.

ruoantuotanto sekä metsätalous ovat tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. armeija ei marssi tyhjällä vatsalla. Kaupungit eivät pysy sulana talvella ilman polttopuita...

Terveys- ja hyvinvointialan TKI-toiminnan rakenteita ja toimintamalleja sekä strategisuutta ja tiedolla ohjausta kehitetään parhaillaan aktiivisesti kansallisella, YTA- ja HVA-tasolla sekä poikkihallinnollisena ja -sektoraalisena yhteistyönä. Kansallinen strateginen valinta "Terveys ja hyvinvointi" viestii sidosryhmille, että toimiala ja sekä TKI-toiminta tunnustetaan keskeisenä osana kansallista TKI-ekosysteemiä. Olisi hyödyllistä pohtia TKI-toiminnan yhtymäkohtia myös strategisia valintoja edustavien teemojen kesken ja edistää myös julkishallinnon innovaatiokyvykkyyden kehittymistä yhteisten geneeristen teemojen (strategiset valinnat) perustalta.

Suomen kansalliset TKI-valinnat asemoituvat kvanttialan suhteen oikein mutta hieman löyhästi. Murrosteknologiat-valinta on luonteeltaan laaja ja kvanttiteknologia mainitaan kyllä yhtenä sen keskeisistä sisältöalueista. Terveys ja hyvinvointi, Data ja datapohjainen arvonluonti sekä Turvallisuus, resilienssi ja puolustus -valinnat puolestaan ovat niitä temaattisia alueita, joilla kvanttiteknologia voi lähivuosina tarjoata merkittäviä läpimurtoja. Pelkkä “murrosteknologiat” ei vielä riitä, koska kvantissa kilpailu käydään hyvin konkreettisista kyvykkyyksistä.

EU on Suomen murrosteknologiasektorille, kuten kvanttiteknologialle ja sektorin TKI:lle keskeinen mahdollisuus: 2 miljardia euroa on jo investoitu EU-tasolla viimeisen viiden vuoden aikana, ja tuleva "Quantum Act" sekä EuroHPC JU:n laajennus edellyttävät jäsenmailta aktiivisia, kohdennettuja panoksia. Suomen kansalliset TKI-valinnat eivät ota kantaa riittävällä tarkkuudella tähän näkökulmaan.

Myös Suomen kansallinen kvanttiteknologiastrategia asettaa konkreettisia tavoitteita: maailmanluokan kvanttilaskentaympäristö, kvanttilaitteiden infrastruktuuri ja pitkäjänteinen TKI-ohjelma. Kvanttistrategian kuusi toimenpidekokonaisuutta (kvanttiosaamiskeskus, laskentainfrastruktuuri, laiteinfrastruktuuri, kvanttiturvallinen salaus, TKI-ohjelma, yritysten kasvurahoitus) muodostavat käytännön toimeenpanorakenteen, jota TKI-valinnat eivät juurikaan täsmennä. Suomella on erinomainen lähtöasema, mutta tätä asemaa ei ole muunnettu TKI-valinnoissa selkeiksi kansallisiksi prioriteeteiksi eikä resurssien kohdentamisen ohjeiksi.

Valinnat ovat linjassa, mutta tärkeämpää kun ilmasto/biotalous strategisen valinnan asemoituminen painopisteenä (= edustamaani organisaatiota vastaava alue) ovat nämä läpileikkaavat teemat TKI toiminnan riskinottokyvyn lisäämiseen ja Investointien houkuttelemiseen. Lyhyellä aikavälillä (<10 vuotta) merkittävimmät vaikutukset TKI toiminakentässä saadaan startup ja kasvu-yritystoiminnan merkittävällä lisääntymisellä, koska julkisisen tutkimuksen ja enemmän integraalin teollisen kehityksen aikajänne on merkittävän pitkä. Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen umpeen tulee luultavasti ainoastaan onnistumaan uuden liiketoiminnan ja sen luoman verokertymän kautta. Näin ollen nämä kaksi läpileikkaavaa teemaa ovat kaikista olelliisimmat tässä strategiassa.

Tietenkin jokaisen toimijan omasta toimintansa näkökulmasta. Tehokkuutta, sitoutumista ja tuloshakuisuutta toimintoihin - selkeät kaikkien ymmärtämät tavoitteet - yhteiset termit tai niiden merkitykset tulee kaikkien osapuolten ymmärtää samoin. Tässä on nyt vähän tätä ongelmaa, ettei näin ole! Asiallinen seuranta - ei ole helppo T&K-projekteissa - eikä ole myöskään niiden johtaminen!

Tulisi tehdä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden aidossa yhteistyössä. Hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa, sillä TKI-toiminta ja tulokset konkretisoituvat käytännössä hyvinvointialueiden palvelujärjestelmissä. Uudet ratkaisut tulisi testata autenttisissa ympäristöissä, joten ne aidosti vahvistavat palveluita ja ihmisten hyvinvointia. Tarvelähtöisyys erittäin tärkeää.

Maatalouden ja metsänhoidon TKI-toimintaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ketteryyttä. Näissä muutokset tapahtuvat hitaasti ja niiden havainnointi ottaa aikaa ja vaatii laajan otannan. Pitkät aikasarjat ja esimerkiksi tietyn viljelytekniikan vaikutukset maaperään vaatii pitkän tarkastelujakson. Hankemainen tutkimusrahoitus ei tue tätä tarvetta.

Opetusmaatilat tulisi valjastaa ketteriksi TKI-alustoiksi, joissa toimialan ideoita voisi nopeasti ottaa testaukseen. Nykyinen hankemaailma saa hyvin idean kehitykseen vasta pitkän ajan kuluttua. Näihin yksiköihin tulisi saada käyttöön TKI-budjetti (rahasto tms?), jolla voi toteuttaa ja käynnistää nopeasti hankkeita, jotta jokainen arvokas kasvukausi saadaan TKI:ssa hyödynnettyä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon / terveys- ja hyvinvointialan TKI-/TKKIO-toiminnan strategisuutta vahvistavia tiedolla ohjauksen toimintamalleja kehitetään parhaillaan aktiivisesti. Tässä keskeisinä toimijaryhminä mainittakoon mm. kansallinen, STM:n asettama HVA TKKIO-asiantuntijaryhmä sekä alueiden itsenäisesti toteuttama HVA TKKI-johtajien verkostotoiminta ja Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman ohjausryhmä. Strategisia valintoja voitaisiin syventää ja konkretisoida mm. näiden ryhmien edustajia yhteiskehittävään vuoropuheluun osallistaen. Toivottujen tulosten saavuttamiseksi on tärkeää kuvata strategisten valintojen toimeenpanon edistämistoimet TKI-ekosysteemin kokonaiskuvassa, strategisesta ohjauksesta konkreettisiin toimiin saakka, eri toimijoiden ja toiminnan tasojen (esim. kansallinen, YTA, HVA) roolit ja vastuut läpinäkyvästi määritellen. Strategisten valintojen toimeenpanon prosessi on hyödyllistä kytkeä jo tunnistettuihin keskeisiin toimintamalleihin (esim. HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtaminen) sekä toimijaryhmille jo muotoutuneisiin ja muotoutuviin tehtäviin (esim. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmä).

Kvanttialan TKI-kysymyksissä näkisin, että Tutkimus- ja innovaationeuvosto koordinoi valintojen toimeenpanoa kokonaisuutena. Kvanttiteknologian osalta neuvoston tulisi mandatoida murrosteknologiat-valinnan syventämistyö ja varmistaa, että se kytkeytyy EU:n Quantum Europe Strategy:n toimenpiteisiin, erityisesti Quantum Act -prosessiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on jo ottanut omistajuuden kvanttiteknologiastrategiasta ja sen toimeenpanosta. TEM:n rooli on konkretisoida erityisesti ekosysteemin kasvuun, yritysten rahoitukseen ja kansainväliseen vaikuttamiseen liittyvät toimet. Kvanttiteknologiastrategian toimenpidekokonaisuudet muodostavat käytännön toimeenpanorakenteen, jonka TEM:n tulisi viedä eteenpäin koordinoidusti mm. Business Finlandin kanssa (ml. markkinaläheinen TKI, veturit, kansainvälistyminen).

OKM on keskeinen toimija osaajapolkua, tohtorikoulutusta, korkeakoulukapasiteettia koskevissa kysymyksissä ja Suomen Akatemiam tulisi tukea pitkäjänteisen tutkimuksen ja osaamispohjan turvaamista.

Ristiinleikkaavien teemojen, TKI-riskinottokyvyn ja Investointien houkuttelemisen, osalta olisi hyvä pyytää kasvuyritysten sekä riskirahoituksen edustajilta seuraavan 2 vuoden toimenpide-ehdotukset siitä mitä poliittissia päätöksiä voidaan tehdä edistämään näitä alueita niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Kyse ei ole edes suoran julkisen rahan lisäämisestä TKI toimintaan, kun uutta pääomaa saadaan houkuteltua muutamalla prosesseja huippuluokan ammattilaisten houkuttelemiseen Suomeen (luvat koulut vaimot) tai TKI-investointien ja statup-yritysten työntekijöiden palkkauksen verotukseen liittyen. Se että vastuu tämän staregian toimenpanosta on kaikilla hallinnonaloilla voitaisiin keskittää esimerkiksi Työ-ja elinkeinoministeriöön tai jakaa Opetusministeriön kanssa siltä osin kun puhutaan pitkäjänteisestä Julkisesta tutkimusesta tai TKI-toiminnasta yrityskentässä.

Ilmasto, ympäristö teemassa näkisin että syvyyttä valintoihin saataisiin esimerkiksi jalkautumalla jo aihepiirissä oleviin Veturi-hankkeisiin, ja pyytämällä vetureista syventäviä ehdotuksia startegian toimeenpanoon. Vetureissa lienee mukana jo kattava joukko TKI-toiminnasta kiinnostuneita yrityksiä.

-

Hyvinvointialueella on käynnistetty TKI‑yhteistyön kehittäminen uuden TKKI‑yksikön perustamisen myötä. Kehityssuunnitelman tavoitteena on rakentaa selkeä ja toimiva rakenne tutkimus‑, kehittämis‑, koulutus‑ ja innovaatiotoiminnalle sekä vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Suunnitelma keskittyy painopisteiden määrittelyyn, pilotointiympäristöjen luomiseen, osaamisen vahvistamiseen ja TKI‑toiminnan kytkemiseen kiinteästi alueen strategisiin tavoitteisiin

Sote- / terveys- ja hyvinvointialalla TKI-yhteistyön rakenteita ja toimintamalleja sekä TKI-toiminnan tiedolla ohjausta määritellään ja kehitetään parhaillaan aktiivisesti. Esimerkkeinä tuosta työstä:
- HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän tuottama Hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset Loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4d1dc723-5125-46f7-9494-830c1928d3d4/content
- HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallin ja mittariston valmistelutyö: https://stm.fi/-/hyvinvointialueiden-uudistumisen-tueksi-kehitetaan-mittaristoa-pilotti-kaynnistyy
- Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmassa kehitettävät toimintamallit HVA-yritys-innovaatioyhteistyön toteuttamiseen ja arviointiin: https://stm.fi:8443/tapahtumat/2026-02-18/yhdessa-kohti-vaikuttavaa-kasvua-innovaatiofoorumi-18.2.2026-klo-9-11

-

- HVA TKKIO-asiantuntijaryhmä (pj. johtaja Jaska Siikavirta, STM; varapj. erityisasiantuntija Erja Mustonen, STM; ak. asiantuntijasihteeri)
- THL Innokylä Innovaatiofoorumi (vastuukoordinoija erikoissuunnittelija Merja Ikäheimo, THL; ak. koordinaatioryhmän jäsen)
- Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmä (pj. Matti Kuivalainen, VM: ak. STM:n edustaja)

Rahoitus kai se kaikkein tehokkain ohjauskeino on, koska lähes kaikki toimijat tekevät näitä hommia ulkopuolisella rahoituksella, pois lukien kappalemäärältään vähäiset isot yritykset osin omilla rahoillaan ja resursseillaan. Tosin samalla riskinotto vähenee. Ulkopäin painostetaan keskittymään vain valittuihin aloihin., välittämättä siitä mitä tai missä kukin organisaatio on hyvä tai mikä sen historiallinen osaaminen - siinä jää murrosteknologiat syntymättä.

Uusia toimijoita saadaan mukaan vahvistamalla alueellista TKI‑ekosysteemityötä ja tarjoamalla selkeitä, avoimia osallistumismahdollisuuksia. Yhteiset kehittämisalustat, jaetut resurssit, data ja testausympäristöt helpottavat erityisesti yritysten liittymistä yhteistyöhön. Hyvinvointialueiden yritysmyönteinen toimintakulttuuri ja mahdollisuus kokeilla ratkaisuja aidoissa palveluympäristöissä lisäävät kiinnostusta ja madaltavat osallistumiskynnystä.

Sitouttamalla koko ketjua raaka-aineen tuotannon kehittämiseen.

Alan TKI-ekosysteemin kokonaiskuvan hahmottaminen, sis. selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut, helpottaa eri toimijoiden ja sidosryhmien kontribuutiota toimintaan. Toiminnan arvioinnin ja tiedolla ohjauksen/johtamisen toimintamallin kehittäminen (edistetään parhaillaan STM:n koordinoimana sekä mm. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän työskentelyn kautta) on keskeinen osa tätä määrittelytyötä ja mahdollistaa myös kansallisten strategisten valintojen systemaattisemman huomioimisen TKI-toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä, toteuttamisessa ja ohjauksessa.

Tällä hetkellä Suomen murrosteknologiakenttä on vahva mutta kapea: se nojaa muutamaan huippututkimuslaitokseen ja joukkoon deep-tech-yrityksiä.
Mm. EU:n kvanttistrategia korostaa, että Euroopan keskeinen heikkous on lead users -toimijoiden puute. Tämä tarkoittaa suuria teollisuusyrityksiä, jotka sitoutuisivat kehittämään ja ottamaan käyttöön kvanttiratkaisuja. Suomessa loppukäyttäjät, kuten puolustushallinto voisivat toimia ensimmäisinä institutionaalisina ostajina. Tämä edellyttää innovatiivisia julkisia hankintoja, joita TKI-valintojen toimeenpanossa tulisi aktiivisesti hyödyntää.
Myös yksi mahdollisuus Suomelle on hybridi testbedit ja sandboxit, joissa kvantti + HPC + AI olisivat helposti kokeiltavissa. Tämä on myös Suomen ja EU:n strategioiden yhteinen painopiste.

Tarvitsemme uusia yrityksiä ja parempia liiketoimintaideoita ja kaupallisesti ajattelevia ihmisiä. On erinomaista että jo peruskoulussa opetetaan yrittäjyyttä. AMK- ja yliopistotoiminnassa on idea-hautomoita ja kursseja, joissa tutkimusta pyritään kaupallistamaan. Erinomaisia kaikki ja ehdottomasti laajennettava tälläistä toimintaa, koska näistä syntyy pitkällä jänteellä kestävä pohja yhdistettynä solidiin teknistieteelliseen ja kaupalliseen koulutukseen. Lead-time näistä on usein liian pitkä siihen että Oy Suomi AB:n talous saataisiin korjattua seuraavan 10 vuoden aikana, ja siksi tarvitsemme nopeasti lisää uusia jo kaupallistettavia innovaatioita, eli startup ja kasvuyrityksiä niin kotimaasta, mutta täysin kriittisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tarvitaan lisää kansainvälisen huippuluokan kyvykkyyksiä ja sellaiset olosuhteet, jossa on sosiaalista ja taloudellista halukkuutta ja intohimoakin heittäytyä yrittäjäriskiin. Madelletaan uusien valittujen kärkialueiden yritysten palkkauskustannuksia (nuorilla yrityksillä ei ole varaa maksaa korporaatio-palkkaa, mutta lapset pitäisi ruokkia ja asua silti Suomessa), sujuvoitetaan prosesseja joilla uusia osaajia voidaan houkutella perheineen maahan, verotetaan TKI-investointeja kevyemmin (nostetaan vaikka yhteisövero takaisin), mahdollistetaan business finland toiminnassa myös pienempiä kuin Veturi-konsortioita (nopeus ja agiliteetti). Tässä pitää ottaa poliittista riskiä ja erottautua Euroopan sisällä silläkin ehdolla että se aiheuttaa jotain maiden välistä kilpailua. Lopulta näkisin että kasvuyritysen rooli pitää näkyä valtakunnallisessa keskustelussa, politiikassa ja toiminnan arvostuksessa täysin eri tasolla kuin tänä päivänä. Tämä lähtee siitä että puhutaan kasvuyritysten kentästä tärkeimpänä avaimena Suomen kestävään kasvuun.

Osaaminen on syntyy ihmisille ja liikkuu ihmisten mukana, syntyy aina entisen päälle, ollen kumulatiivista sekä kontekstisidonnaista - TKI-toiminnassa tai osaamisen siirtämisessä - oppimisessa - pätee samat periaatteet kuin koulutuksessa - jokaisen on opittavat asiat aina itse. Siis, tarvitaan todellista luottamukseen perustuvaa yhteistyötä kaikilla sektoreilla.

Vahvistamiskohteita ovat tutkimus‑ ja kehittämisyhteistyön laajentaminen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa, yhteisten ekosysteemien ja pilotointiympäristöjen rakentaminen sekä osaamisen kehittäminen. Lisäksi on tärkeää vahvistaa tiedolla johtamista, datayhteistyötä ja innovaatioiden systemaattista käyttöönottoa, jotta hyvinvointialue kykenee hyödyntämään TKI‑toiminnan tuloksia tehokkaasti väestön moninaisten tarpeiden ratkaisemisessa.

Yritysten yhteiset ekosysteemit TKIO-ympärille tarpeen.

Alan TKI-ekosysteemin kokonaiskuvan hahmottaminen, sis. selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut, helpottaa eri toimijoiden ja sidosryhmien kontribuutiota toimintaan. Toiminnan on tärkeää olla tiedolla johdettua/ohjattua. Innovaatiotoiminnan ja -johtamisen osaamisen kehittämiseen toivotaan (ja myös taustakirjallisuuden mukaan tarvitaan) vauhdittavia (kansallisesti koordinoituja?) toimintatapoja.

Kvanttiteknologian sovellukset ovat monitieteisiä: lääketeollisuus tarvitsee kvanttisimulaatiota, logistiikka optimointia, rahoitusala riskimallinnusta. Business Finlandin veturiohjelmat voisivat kohdentaa tietyt haasteet erityisesti näille sektoreille, houkutellen mukaan toimijoita, jotka eivät tällä hetkellä pidä itseään kvanttialan toimijoina.

Kyllä se, että ne tehdään eri paikoissa eri organisaatioissa luovat haasteita, sillä eihän osaaminen ole kuin osittain siirrettävissä organisaatiosta toiseen ollen erittäin konteksti riippuvaista arvoltaan. Meillä on omakohtaista kokemusta muutaman vuosikymmenen takaa, kun isot yritykset eriyttivät T&K-toimintansa eri yksikköihin ja jopa erillisiin yrityksiin - huomaten, että täysin metsään meni - ei tullut tuloksia - integroitiin takasin mahdollisimman lähelle tuotantoa ja muuta toimintaa. Ja jos ollaan ns. teknologian eturintamassa, niin luottamus on keskeinen asia - jos uskotaan, että sillä on todella rahallista arvoa, niin ei siitä kyllä ulkopuolelle noin vain huudella.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen näkökulmasta TKI‑yhteistyön vahvistumista estävät tällä hetkellä erityisesti rahoituksen riittämättömyys, kehitys‑ ja testausympäristöjen rajallisuus sekä sääntelyn monimutkaisuus ja hankintamenettelyjen vähäinen hyödyntäminen innovaatioiden tukena. Rahoitus ja puutteelliset pilotointiympäristöt hidastavat käytännön kokeiluja, kun taas sääntelyyn liittyvä hallinnollinen kuormitus ja hankintojen painottuminen valmiisiin ratkaisuihin rajoittavat uusien teknologioiden ja yrityskumppanuuksien mukaantuloa.

Ketterämpää rahoitusta ja opetusmaatilojen tehokkaampaa käyttämistä. TKIO-yhdistelmän vahvempaa rakentamista.

Alan TKI-ekosysteemin kokonaiskuvan hahmottamisen (sis. selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut) puutteet vaikeuttavat eri toimijoiden ja sidosryhmien kontribuutiota toimintaan. TKI-/TKKIO-toiminnan tietoperustaisuutta vahvistamalla tuetaan toiminnan läpinäkyvää, pitkäjänteistä kehittämistä ja ohjauksen näyttöön perustuvaa suuntaamista. Lisäksi innovaatio-osaamisen kehittämiseen tulisi aktiivisesti panostaa, myös kansallisin toimin. Julkishallinnon innovaatiokyvykkyyden edistämistyö (vrt. mm. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmä, pj. Matti Kuivalainen, VM) vie osaltaan eteenpäin näitä tavoitteita.

Markkinavetoisuuden puute on kenties suurin este. Kvanttiteknologian kaupalliset sovellukset ovat vielä tulevaisuudessa, mikä tekee yritysten investointipäätöksistä epävarmoja. Ilman selkeitä ensimmäisiä markkinamahdollisuuksia (hankinnat, pilotit) ekosysteemi ei kasva. Kvantti tarvitsee sekä pitkäjänteiset TKI-panostukset että nopeat kokeilut.

EFSA ECHA yms EU tason regulaattorit ovat merkittävä este millekään uudelle kiertotalous/biotalous innovaatiolle. Vaikka prosessit olisivat teoriassa läpäistävissä ne ovat suhteettoman komplekseja, kallita, luovat oligopolistisia markkoinoita aihealueiden konsuilteille ja pakottavat fokusta pois liiketoiminnan kehittämisestä. Kansallisesti voisi olla mahdollista soveltaa ketterämpää paikalliseen referenssiliiketoimintaan soveltuvaa sääntelyä.

Minusta tässä voitaisiin ottaa mallia menneisyydestä. Tehtäisiin kohdennettuja 3-8 organisaation yhteistyötä, jotta toimijoiden välillä syntyisi todellista yhteistyötä ja luottamusta. Tarvittava puuttuva osaaminen hankittaisi ulkopuolelta sopimusperustaisesti ostamalla. Osaaminen pitää pystyä kontrolloimaan, jos sitä haluaa hyödyntäkää kunnolla. Minusta nämä 20-30 eri organisaation yhteistyökonsortiot ovat minusta tosi vaikea asia tuloshakuisuuden ja johtamisen näkökulmasta. Korkeakoulu ja/tai tutkimuslaitos - yritysyhteistyöprojekteissa pitäisi ainakin osa niihin palkattavista henkilöistä palkata myös yrityksiin - ei aina vaan korkeakouluihin tai tutkimuslaitoksiin - taisin tätä ehdotella jo 2008-9 - ei onnistunut silloinkaan tuskin tänäkään. Yleensäkin yhteistyö edellyttää, että on jonkinlainen ymmärrys muiden tahojen toiminnasta ja periaatteista - vaihtuvuutta eri organisaatioiden henkilöiden välille - lisää ymmärrystä syventää yhteistyötä ja luo luottamusta!

Keskeistä on siirtyä siiloutuneista toimintamalleista kohti jaettuja kehittämisprosesseja, joissa hyvinvointialue, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, kolmas sektori ja asukkaat toimivat yhteisissä innovaatioympäristöissä. Tarvitaan malleja, joissa toimijat jakavat dataa, resursseja ja osaamista, sekä yhteisiä kokeilu‑, kehitys‑ ja testialustoja, jotka mahdollistavat ratkaisujen nopean pilotoinnin aidossa palveluympäristössä. Yritysten roolia kehityskumppaneina on vahvistettava selkeillä osallistumispoluilla ja innovatiivisilla hankintamenettelyillä

Opetusmaatilojen TKI-toiminnan ketterä rahoitus ja TKIO-ympäristöjen kehitätminen palvelemaan yritysten ekosysteemiä ja TKIO-tarpeita.

Ks. yst. edelliset vastaukseni.

Grand Challenge -mekanismi on EU:n strategiassa yksi keskeinen keino, jolla pyritään luomaan markkinoille kypsempiä kvanttiteknologiaratkaisuja. Suomi voisi pilotoida vastaavaa kansallisesti, esimerkiksi asettamalla kaksi tai kolme selkeästi rajattua haastetta, joihin kootaan konsortio tutkimusorganisaatioista, yrityksistä ja loppukäyttäjistä, ja jota rahoitetaan Akatemian ja Business Finlandin yhteisohjelmana. Myös esimerkiksi hyvinvointialueet ja julkinen sektori ensiostajina on rooli, jota ei toistaiseksi ole käytetty. Innovatiiviset julkiset hankinnat kvanttiteknologian sovelluksista voisi luoda markkinoita ja referenssejä kansainväliselle viennille.

i) Lyhyiden liiketoiminnasta koostuvien arvoketjujen TKI rahoitus (business finland) laajojen konsortioiden rinnalle ja lyhytaikaisempiin projekteihin, jolloin edistetään yhtä ja nopeasti vaikutusta tavoittelevaa arvoketjua. ii) Vaaditaan innovaatio-hankkeiden (tutkimuksen jälkeen) tähtäävän liiketoimintakokeiluun ja rahoituksen kattavan myös sitä. iii) TKI-rahoituksen ulottaminen lähemmäs kaupallisuutta Investointituen tai julkisen investorin (TESI) co-liidaavalla osallistumisella, silloin kun investoinnilla synnytetään perustellusti uusi riskipitoinen liiketoiminta.

Tämäkin on tosi vaikea vastata, kun tätä TKI-termiä ei ole missään ainakaan virallisesti määritelty. Pitäisi erotta T&K ja TKI, vaikka noiden tilastoihmisten manuaalien avulla, Frascati ja Oslo manuaalit.

Ainakin laadullisina tavoitteina tulisi painottaa vaikuttavuutta, tiedon ja datan hyödyntämistä sekä uusien ratkaisujen käyttöönottoa palvelujärjestelmissä.

Tärkeää on katsoa, miten TKI-toiminnassa on yritykset mukana sekä laadullisesti (toiminta, rahoitus jne.) sekä määrällisesti.

Sote-alalla näitä tavoitteita pohditaan parhaillaan mm. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän toimesta. Tunnistettuja tavoitteita/kehittämistarpeita koottu mm. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän tuottama Hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset Loppuraporttiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4d1dc723-5125-46f7-9494-830c1928d3d4/content

Jatkossa tavoitteita noussee mm. HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallia ja mittaristoa hyödyntämällä. Näiden valmistelutyöstä: https://stm.fi/-/hyvinvointialueiden-uudistumisen-tueksi-kehitetaan-mittaristoa-pilotti-kaynnistyy

Suomessa on toiminnassa vähintään yksi kansallisesti hallittu, noin 5000 fyysisestä kubitista koostuva 100 loogisen kubitin järjestelmä, integroituna HPC-AI-ympäristöön. Tämä hanke voisi olla kytketty potentiaalisesti EU:n Quantum Act rahoitukseen. Suomeen on syntynyt toimiva lab-to-fab-to-market -ketju. Vähintään 50 loppukäyttäjäyritystä investoinut kvanttiteknologian tutkimukseen tai käyttöönottoon.

Startup- ja kasvuyritysten osuus bruttokansantuotteesta, Sen CAGR%, Kotimaisen ja ulkomaisen pääomasijoituksen määrä startup ja kasvuyrityksiin.

Rahoittamalla avointa tutkimusta. Nythän koko riskinotto minimoituu, kun ennalta valitaan alat mihin keskitytään. Iso osa esim. murrosteknologioista on kehitetty ns. valtavirtatutkimusalojen ulkopuolella (esim. AI). Nythän vääjäämättä tullaan keskittymään ns. inkrementaalisiin innovaatioihin - johtaa vääjäämättä tähän.

Kehittämällä TKI-toiminnan läpinäkyvää tiedolla ohjausta.

Tutkimusriskit, teknologiariskit ja markkinariskit ovat usein toisistaan erillisiä ja ne on hyvä nähdä rahoituksessa myös erillisinä haasteina: kuinka todistetaan ilmiö, miten rakennetaan toimiva prototyyppi ja kuinka skaalataan liiketoiminta. Jokaisessa vaiheessa on hieman eri kriteerit, eri odotukset ja eri rahoittajat.

Kvantissa kaikki hankkeet eivät tuota lyhyen aikavälin kaupallista tulosta. Siksi pitkäjänteiset innovatiiviset julkiset hankinnat ovat keskeisiä.

Siten että on lisää riskinottajia, ja ymmärretään paremmin miten riskejä otetaan. On erinomaista että jo peruskoulussa opetetaan (kasvu)yrittäjyyttä. AMK- ja yliopistotoiminnassa on idea-hautomoita ja kursseja, joissa tutkimusta pyritään kaupallistamaan. Erinomaisia kaikki ja ehdottomasti laajennettava toimintaa kaikkiin laitoksiin, koska näistä syntyy pitkällä jänteellä kestävä pohja yhdistettynä solidiin teknistieteelliseen ja kaupalliseen koulutukseen. Lead-time näistä on usein liian pitkä siihen että Oy Suomi AB:n talous saataisiin korjattua jo seuraavan 10 vuoden aikana, ja siksi tarvitsemme nopeasti lisää uusia ja parempi kaupallistettavia innovaatioita (eli riskinottajia, startup ja kasvuyrityksiä) niin kotimaasta, mutta täysin kriittisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Yhtenä radikaalina policynä voisi olla että yliopistoihin ei "säilötä" patentteja lisenssitulojen toivossa, vaan julkisessa rahoituksessa tehdyt innovaatiot on annettava yritystoiminnan käyttöön, joiden roolina kaupallistaminen on ja roolit pysyvät selvinä. Lisää toimenpiteitä tulee vastauksesasa 16 miten houkutellaan investointeja, koska investointiraha on se tapa ottaa riski.

Startup- ja kasvuyritysen rooli pitää näkyä valtakunnallisessa keskustelussa, politiikassa ja toiminnan arvostuksessa täysin eri tasolla kuin tänä päivänä. Tämä lähtee siitä että ymmärretään kasvuyritysten kenttä tärkeimpänä avaimena Suomen kestävään kasvuun. Tällä sektorilla on mahdollista kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvaje merkittävästi miellyttävämmällä tavalla kuin säästämällä ja se ei näy tällä hetkellä valtakunnanmediassa tai politiikan keskustelussa laisinkaan.

Jos tarkoitetaan T&K-toimintaa ja osaavia tutkijoita, niin rahoituksen määrä ja helppous sekä viimeistä huutoa oleva tutkimusinfra. Substanssiasiantuntijoita - he eivät ala käyttää aikaansa hakemuksien näpräämiseen - eikä heidän tarvitse - heille kyllä sellainen paikka löytyy, jossa joku muu näpertelee rahoitushakemuksia.
Jos taasen tarkoitetaan uusien asioiden käyttöönottoa teollisuusmittakaavassa, niin paljon paljon rahaa ja jotta kestetään niihin liittyvät riskit. tietenkin järkevät regulaatiot ja niiden hakeminen, osaavat tekijät, luotettava ja ennustettava toimintaympäristö, etc.

Keskeistä on vahvistaa korkealaatuisia tutkimus‑, kehitys‑ ja testausalustoja, tarjota yrityksille sujuvat yhteistyöpolut julkisen sektorin kanssa sekä varmistaa ennakoitava ja investointeja tukeva sääntely‑ ja rahoitusympäristö. Yrityksille tulee tarjota mahdollisuuksia pilotointiin aidoissa sote-ympäristöissä, joita korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tukevat myös omalla TKI-osaamisellaan.

Pitämällä kiinni meidän kilpailukykytekijöistä ja viestimällä meidän kansainvälisesti kiinnostavista TKI-ympäristöistä ja -toimijoista.

TKI-ekosysteemin kypsyystason kasvattaminen mm. toiminnan tietoperustaista ohjausta kehittämällä sekä poikkihallinnollisen ja -sektoraalisen TKI-yhteistyökyvykkyyden vauhdittaminen.

Investoidaan näkyvästi muutamaan kansainvälisesti uskottavaan kyvykkyyteen, kuten infrastruktuuriin. Tarjotaan sijoittajille valmis ekosysteemi. Suomeen kannattaa houkutella toimijoita niihin kohtiin, joissa meillä on jo kriittinen massa, kuten suprajohtavat ratkaisut, kryo, hybridilaskenta ja ohjelmistot. Houkutellaan sekä osaajia että pääomaa. Pelkät yritysinvestoinnit eivät riitä, jos osaajavirta ei toimi.

Tarvitsemme uusia liiketoimintaideoita, nykyistä parempia liiketoimintaideoita ja niissä penaalin terävimmät kynät tekemässä. Tarvitaan lisää kansainvälisen huippuluokan kyvykkyyksiä ja sellaiset olosuhteet, jossa on sosiaalista ja taloudellista halukkuutta ja intohimoakin heittäytyä yrittäjäriskiin. Madelletaan TKI-vaiheen yritysten palkkauksen verotusta/+-sivukuluja (edes näissä strategisissa alueissa), sujuvoitetaan prosesseja joilla uusia osaajia voidaan houkutella perheineen maahan (luvat, koulut, all english processes), verotetaan TKI-investointeja kevyemmin (kohdennetaan yhteisöveron muutos uusiksi), tehdään osake-optioiden käyttö teknisesti helpommaksi ilman välitöntä ansiotuloveroriskiä ja siten mahdollistaen omistukella avainhenkilöiden houkuttelu ja pääoman jääminen Suomeen. Mikäli lakiteknisesti toteutettavissa, tehdään paikallisesti EUsta poikkeavaa omaa ja myönteisempää sääntelyä (esim. EFSA, ECHA) joka mahdollistaa toiminnan käynnistämisen Euroopan maassa ja joka houkuttelee investoimaan tänne ensin. Ylipäänsä pitänee ottaa poliittista riskiä ja erottautua toisista valtioista silläkin ehdolla että se aiheuttaa jotain maiden välistä kilpailua.