kehitysvammaisten on vaikea vaikuttaa mm kansalaisaloite vaatii vahva tunnistus kehitysvammaisille tulis taata pankin digipalvelut

kehitysvammaisten on vaikea vaikuttaa mm kansalaisaloite vaatii vahva tunnistus kehitysvammaisille tulis taata pankin digipalvelut se helpottaa asioita

Loistava listaus palvelukokonaisuuksista. Ymmärrettävästi kuvauksiin se ei kuulu, mutta hankkeissa olisi nähdäkseni kriittistä tavoitteellistaa palvelukehitys joillain keskeisimmillä mittareilla. Onko esim. työperäisessä maahanmuutossa kriittistä erottua prosesseiltaan sujuvimpana pohjoismaana? Mitataanko edellä mainittuja läpimenoajalla? Jos kyllä, kehittämisen lähtökohdaksi on hyvä asettaa jokin kunnianhimoinen "pohjantähti", kuten "työperäinen maahanmuuttaja saa sähköisen tunnistusvälineen X vrk päästä maahantulotapahtumasta/hetkestä X" (ja mieluiten vaikka kilpailijavertailtuna muun pohjoismaan nykykesto, mikäli nopeampi), mitä vasten tarvittavat muutokset visioon pääsemiseksi on helpompi konrketisoida: puhummeko nyt tarpeeksi mullistavasta parannuksesta vai yksittäisen toimijan yksittäisen vaiheen viilaamisesta? Todennäköisesti näin toimitaankin hankkeissa (kuvattu samankaltaista tavoitelähtöisyyttä kohdassa 4.1.), ja sisältönä tämä ei vain päädy kehittämissuunnitelma-muistioon.

Tästähän puuttuu elinkaari ajattelu: ensimmäinen kesätyöpaikka, ensimmäinen työpaikka, avioliitto, ensimmäinen lapsi, irtisanominen, avioero, ensimmäinen maksuvaikeus, järkyttävä tapahtuma esim. syöpädiagnoosi, ensimmäinen oma yritys, ensimmäinen työntekijä, ensimmäinen asiakas ulkomailla, kiristyvä kassatilanne, ensimmäinen merkittävä myyntivoitto cryptovaroista, yrityksen lopettaminen, siirtyminen eläkkeelle, muutto Espanjaan, ensimmäinen tiedustelu kryptovarojen myyntivoittojen verotusmaasta.

Kuvatut palvelukokonaisuudet ovat sinänsä keskeisiä, mutta kansalaista, joka ei ole maahanmuuttaja, rikollinen, yrittäjä, työtön tai eläkkeelle jäävä, suunnitellut palvelukokonaisuudet eivät hirveästi kosketa. Läheisen kuoleman palvelukokonaisuus koskettaa tietenkin useimpia kansalaisia, mutta ei se kovin elämälähtöinen ole. Onko näihin kokonaisuuksiin liittyviä palveluita saatu toteutettua?

Suunnitelmassa rajatut palvelukokonaisuudet keskittyvät elämäntapahtumiin, joissa palvelutarpeet ovat monialaisia ja vaikuttavat merkittävästi yksilöiden ja yritysten arkeen. Tiedonvaihdon turvallinen ja tehokas toteutus edellyttää teknisiä ja hallinnollisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat viranomaisten ja sektoreiden yhteistyön. Käyttäjälle tulisi tarjota keskitetty käyttöliittymä, jonka kautta koko palvelupolku on hallittavissa, erityisesti monimutkaisissa kokonaisuuksissa, kuten rikosasioissa tai työperäisessä maahanmuutossa. Kehittämisen painopisteen tulisi siirtyä reaktiivisesta asioinnista kohti proaktiivisia palveluja, joissa järjestelmä tunnistaa käyttäjän tilanteen ja tarjoaa palveluja automaattisesti. Palvelukokonaisuuksia tulee kehittää yhdessä käyttäjien kanssa, ja jokaiselle kokonaisuudelle on määriteltävä selkeä omistaja, joka vastaa sen koordinoinnista ja ylläpidosta. Yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on vahvistettava erityisesti yrittäjyyden ja työllisyyden palveluissa, joissa toimijoita on useita.

Yrittäjyyden palvelukokonaisuudessa on hyvin huomioitu yrittäjyyden eri vaiheita ja viranomaisen tietotarpeita sekä tunnistettu ongelmallisuus henkilötunnistautumisessa. Näiden luvussa mainittujen kehityskohteiden lisäksi olisi hyvä huomioida asioinnin sujuvuus, eli miten esimerkiksi erinäisiä dokumentteja, raportteja ja liitteitä tulee säilyttää yrityksen toimesta ja voisiko nämä tiedot pysyä myös tallessa viranomaisella. Yrityslompakon kehittyessä, on erityisen tärkeää yrittää kehittää monitoiminnallista työkalua, eikä päällekkäistä palvelua Suomi.fi:n kanssa. Lisäksi on huomioitava saavutettavuus, eli miten todennetaan yrittäjän kyky käyttää näitä digitaalisia palveluja.

On hyvä kuvata, miten varmistetaan, että kehittämistyöstä/projekteista syntyy aitoja, käytettäviä ratkaisuja. Olisi hyvä kehittää myös laajoja ryhmiä koskettavia palveluita, nyt moni palveluista on ns. rajattua kohderyhmää koskettavia. Olisi hyvä löytää myös muita kuin eläkkeelle siirtymisen ja läheisen kuoleman kaltaisia tapauksia, jotka koskettavat meistä kaikkia.

Yrittäjyyden palvelukokonaisuudessa korostuu yrityksen perustaminen (ml. liiketoiminnan aloittaminen). Hyvä että tätä selvitystä on jatkettu ja viedään eteenpäin. Yrityksen perustamisessa on tärkeää edistää kuvattujen asioiden lisäksi myös sitä, että uusi yrittäjä ottaa heti käyttöön digikyvykkäät ratkaisut taloushallintoon (kyvykäs ohjelmisto). Digilompakoiden kautta haetut ja välitetyt julkishallinnon myöntämät tietosisällöltään yhtenäiset todisteet, lupa-asiakirjat ja sertifikaatit voisivat tuoda helpotusta tietosisältöjen yhteentoimivuuden kehittymisen ja asioinnin sujuvoitumisen kautta. Lisäksi My Company ajatusmallin kautta yritykset saisivat omat lupansa ja sertifikaattinsa omaan käyttöönsä/ hallintaansa ja voisivat sujuvammin hyödyntää niitä kaikenlaisissa tilanteissa, kuten tilien avaamisessa, rahoituksen haussa, kilpailutuksiin osallistumisessa ja uusien kumppaneiden arvioimisessa, myös rajat ylittäen.

Yrittäjyyden palvelukokonaisuuden kehittämisessä olisi hyvä huomioida asiointitapahtumien volyymit erityisesti myös yritysten hyötyjen näkökulmasta (ei vain kuinka paljon tapahtumia on julkishallinnon näkökulmasta, jolloin voi korostua sellaiset tapahtumat, joita saattaa olla yrityksellä elinkaarensa aikana vain kerran). Esimerkiksi reaaliaikatalouteen liittyviä tapahtumia on yritysten näkökulmasta paljon (verrattuna esim. yrityksen perustamiseen), ja niiden kehittäminen toisi yrityksille merkittäviä tehostumishyötyjä. Tärkeä näkökulma toki on myös se kuinka hankala asia on yrityksen näkökulmasta hoitaa (esim. useita viranomaisia samassa yrityksen palvelukokonaisuudessa).

Priorisoinnin arviointikriteereissä voisi huomioida myös sen, kuinka kattavasti on jo olemassa kyvykkyyksiä toteuttaa tietty palvelukokonaisuus yhteiskehittämällä, ja tässä tulisi huomioida sekä julkishallinto että yksityisen sektorin toimijat. Lisäksi yleisesti ottaen palvelukokonaisuuksille tulisi asettaa selkeät tavoitteet ja mittarit.

KEHA-keskus, Single Digital Gateway (SDG) -asetuksen toimeenpanon sekä Once Only Technical Systemin (OOTS) näkökulma: Suunnitelmassa tunnistetut palvelukokonaisuudet, kuten työperäinen maahanmuutto, yrittäjyys ja eläkkeelle siirtyminen, ovat relevantteja myös EU:n sisämarkkinoiden näkökulmasta. Työperäisen maahanmuuton osalta SDG-asetuksen ja OOTS-järjestelmän hyödyntäminen voisi mahdollistaa rajat ylittävän sähköisen asioinnin jo ennen Suomeen saapumista. Työperäisessä maahanmuutossa ammattipätevyyden tunnustaminen tulee SDG-asetuksen mukaisesti mahdollistaa jo toisesta EU-jäsenvaltiosta käsin niin, että ammatinharjoittaja pystyy hakemaan pätevyytensä tunnustamista täysin digitaalisesti rajat ylittävästi ja hyödyntämään OOTS-järjestelmää pätevyyden tunnustamiseen vaadittujen tietojen toimittamisessa.
Yrittäjyyden osalta SDG-asetuksen liitteen II mukaiset menettelyt, kuten yrityksen perustamiseen liittyvien lupien hakeminen, pitäisi olla täysin digitalisoitu ja saavutettavissa toisesta jäsenvaltiosta käsin.
Lisäksi tulisi varmistaa, että kaikki priorisoitavat palvelukokonaisuudet ovat suunniteltu siten, että ne tukevat EU-kansalaisten ja yritysten asiointia Suomessa digitaalisesti, ilman fyysistä läsnäoloa tai kansallisia tunnisteita. Tämä edellyttää yhteentoimivuutta, sähköistä tunnistautumista ja mahdollisuutta hyödyntää OOTS-järjestelmää tiedon siirrossa.