kehitysvammaisten on vaikea vaikuttaa mm kansalaisaloite vaatii vahva tunnistus kehitysvammaisille tulis taata pankin digipalvelut
kehitysvammaisten on vaikea vaikuttaa mm kansalaisaloite vaatii vahva tunnistus kehitysvammaisille tulis taata pankin digipalvelut
Yleisesti koko kohdan 4.1. litania "Keskiössä on eri toimijoiden välinen yhteistyö ja
yhteiskehittäminen, jolloin haasteeksi nousee usein kokonaisuuden vetovastuun puuttuminen. Toimijoiden
yhteistyönä voidaan tunnistaa tiettyyn elämäntapahtumaan liittyviä haasteita ja kehityskohteita, mutta
konkreettista yhteiskehittämistä jarruttaa esimerkiksi toimivaltakysymykset sekä prioriteettien, yhteistyömallien
ja resurssien puuttuminen. Kokonaisvastuuta kehittämisestä ei ole millään yksittäisellä toimijalla, ellei siitä
erikseen päätetä. Kehittämisen edistämiseksi tarvitaan siis selkeä vastuutaho tai orkestroija, joka voi
määräytyä esimerkiksi lakisääteisten tehtävien tai keskeisten tavoitteiden tarkentamisen myötä. Ministeriöiden
rooli tulee nähdä ensisijaisesti mahdollistavana ja kehittämistä tukevana. Tämä sisältää tilannekuvatyön,
hallinnonalojen strategisen ohjauksen ja tiedonhallinnan ohjaustehtävät sekä tarvittaessa rahoitukseen
liittyvät menettelyt. Useamman yhtäaikaisen kehittämiskokonaisuuden osalta on riskinä, että tilannekuva
kärsii ja kehittämisen tavoitteet sekä niiden vaikuttavuuden arviointi eivät ole yhteismitallisia, jos jokin taho ei
koordinoi tekemistä." kuulostaa rajusti sanottuna surkuttelulta, mikä ilmentää julkisen puolen kehittämisen jähmeyttä. Missä eri toimijoiden tuottavuus- yms. tavoitteet? Missä vastuuhenkilö, joka saa pahimmillaan potkut jossei tavoitetta kohti mennä sovitusti? Kansalaiset maksavat epätehokkaasta palvelutuotannosta ylimitoitettuna julkisena sektorina. En osaa ehdottaa tähän parannusta ja on kypsää että haasteita on avattu muistioon, mutta toivon vahvaa toimijuutta, ratkaisukeskeisyyttä ja vastuuntuntoa vetovastuu-rooleissa olevilta siellä puolella pöytää.
Pitäisi lähteä siitä, miten kirjataan tilanteita, joissa on syytä huolehtia, että alkaa oikein esim. ensimmäinen yrityksen asiakas ulkomailla. Jos vaikuttaa,, että henkilö ei osaa toimia, miten saadaan tieto ja ohjataan. Miten estetään negatiivisten tapahtumien kasautuminen ja miten usein sensitiivisistä tilanteista saadaan tieto. Esim. syöpädiagnoosi, ensimmäinen maksuvaikeus ja avioero tieto tästä ketjusta olisi hyvä saada ennen kuin laskut ovat ulosotossa.
Kannattanee tarkentaa, kuinka pitkästä aikavälistä on kysymys sekä priorisoida edelleen palvelukokonaisuuksia ja niiden toteutusta ottaen huomioon, että "kokonaisuudessaan on tunnistettu noin 40 erilaista elämäntapahtumaa sekä kutakuinkin vastaava määrä
liiketoimintatapahtumia".
Pitkällä aikavälillä tulisi kehittää elämäntapahtumakokonaisuuksia, jotka koskettavat laajoja väestöryhmiä ja sisältävät monialaisia palvelutarpeita. Esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn muutos edellyttää saumatonta yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntoutuksen ja etuusjärjestelmien välillä. Asumisen muutostilanteet, kuten muutto, ensiasunnon hankinta, asunnottomuus tai palveluasumiseen siirtyminen vaativat eri toimijoiden yhteensovittamista. Opiskeluun siirtyminen ja koulutuspolut puolestaan yhdistävät opintotuen, koulutuksen järjestämisen, asumisen, terveydenhuollon ja ohjauksen palvelut.
Luonnos hyötyisi aikajanasta tai jonkinlaisesta tavoiteaikataulusta, jossa käy ilmi myös samanaikainen EU-tasoinen kehitys.
Dokumentin tavoitteeksi on ilmoitettu: "koota yhteen elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation kehittämisen visio, määritellä keskeiset edistettävät elämäntapahtumiin ja liiketoimintatapahtumiin kytkeytyvät palvelukokonaisuudet sekä tunnistaa erilaiset toimenpiteet, joilla visio saavutetaan" Sitä vasten muutama kehitysehdotus:
1) Kappale 4.1 kuvaa julkisen sektorin roolia melko tarkasti mutta vaikka yksityisen sektorin rooli on tunnistettu, mutta sen konkreettinen integrointi ja vastuunjako palvelukokonaisuuksissa voisi olla kuvattu tarkemmin.
2) Nykytilan kuvaus painottuu julkisen hallinnon rakenteisiin – yhteistyömallien, rahoituksen ja yhteiskehittämisen mekanismien kehittäminen yksityisen sektorin kanssa kaipaisi vahvempaa otetta.
3) Dokumentti voisi hyötyä selkeämmästä kuvauksesta siitä, miten visioon päästään käytännössä, erityisesti eri toimijaryhmien roolien ja toimenpiteiden osalta
* Tavoite on strateginen ja laaja: Dokumentti kuvaa visiotason päämäärän, mutta ei aina riittävän konkreettisesti, mitä eri toimijat tekevät ja miten edistys tapahtuu käytännössä.
* Toimijaryhmiä on monia: Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori mainitaan, mutta niiden roolit ja vastuut eivät ole systemaattisesti jäsennetty eri palvelukokonaisuuksien tai toimenpiteiden tasolla.
* Käytännön etenemispolku puuttuu: Dokumentti sisältää paljon taustaa ja periaatteita, mutta vähemmän konkreettisia askelmerkkejä, aikajänteitä tai toteutusmalleja, jotka auttaisivat visioon pääsemisessä.
Kehittämissuunnitelmasta puuttui yhteisten alustojen tarjoaminen. Nyt jokainen virasto rakentaa omat sähköisen asioinnin palvelut , sen sijaan että julkishallinnon organisaatioille olisi tarjolla alusta palveluiden digitalisoimiseen niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Ei ole nykymallissa oikein mitään järkeä. Helpottaisi myös asiakasta, kun kaikki palvelupolkujen palvelut löytyisivät yhdestä paikasta.
Ehkä toivoisin, että jossain tuotaisiin esille elämäntapahtumien lisäksi siirtymä niiden seurauksena muuttuneisiin elämäntilanteisiin, kuten raskaudesta ja lapsen syntymästä siirtymä perheille suunnattuihin palveluihin.