Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys pohjautuu Euroopan komission Digital Competence Framework for Citizens -viitekehyksen päivityksiin 2.2 ja 3.0, minkä vuoksi ko. päivitysten sisältämät teemat ja tavoitteet tulisi huomioida myös tässä kansallisessa viitekehyksessä. Tämänhetkisessä versiossa ei mainita lainkaan tekijänoikeuksia, vaikka tekijänoikeudet ja lisenssit sisältyvät omana jaksonaan komission viitekehykseen (DigiComp 2.2 ja 3.0, jakso 3.3).

Komission viitekehykseen on kirjattu, että kansalaisilta tulisi edellyttää mm. tekijänoikeudella suojatun aineiston tunnistamista, tekijänoikeudellisten lisenssien tuntemista, keskeisimpien tekijänoikeudellisten periaatteiden hallitsemista, ymmärrystä siitä, millaista aineistoa ja millä tavoin on laillista jakaa sekä tekijänoikeuden rajoitussäännösten tuntemista.

Tekijänoikeusosaaminen on kirjattu komission viitekehyksessä kaikille osaamistasoille. Perustasolla edellytetään dataan, digitaaliseen tietoon ja sisältöön sovellettavien yksinkertaisten tekijänoikeudellisten sääntöjen ja lisenssien tuntemista. Keskitasolla edellytetään käyttäjän kykenevän itsenäisesti määrittelemään dataan, digitaaliseen tietoon ja sisältöön sovellettavien yksityiskohtaisemmin määriteltyjen tekijänoikeudellisten sääntöjen ja lisenssien tuntemista sekä kykyä keskustella näistä. Edistyneemmillä tasoilla edellytetään, että henkilö kykenee itsenäisesti haastavissakin tilanteissa hallitsemaan dataan, digitaaliseen tietoon ja sisältöön sovellettavat tekijänoikeudelliset säännöt ja lisenssit, näihin liittyvän ongelmanratkaisun, mukaan lukien kyky neuvoa muita aiheesta sekä myös tuottamaan uusia ideoita ja prosesseja.

Edellä mainittu huomioiden esitämme seuraavia lisäyksiä taulukkoon:
TEKOÄLYN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN:
Perustaso: tunnistaa tekoälyn käytön vaikutuksen tekijänoikeuksiin ja luovan alan toimijoille
Keskitaso: osaa arvioida tekoälyn käytön vaikutuksen tekijänoikeuksiin ja luovan alan toimijoihin
Edistynyt taso: osaa arvioida tekoälyn käytön vaikutuksen tekijänoikeuksiin ja luovan alan toimijoihin sekä keskustella aiheesta kriittisesti
Erittäin edistynyt taso: kehittää ja arvioi tekoälyteknologioita kriittisesti; arvioi tekoälyn pitkäaikaisia vaikutuksia, mukaan lukien ekologiset ja sosiaaliset seuraukset sekä vaikutus tekijänoikeuksiin ja luovan alan toimintaedellytyksiin; edistää ja rakentaa vastuurakenteita ja hallintamalleja, jotka tukevat eettistä, inhimillistä ja kestävää tekoälykehitystä huomioiden tekijänoikeudet; osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

TEKOÄLYN KÄYTTÄMINEN JA SOVELTAMINEN:
Perustaso: tunnistaa tekoälyn käyttöön liittyvät tekijänoikeuden säännöt ja lisenssit, huomioi tekijänoikeudet tekoälysovelluksia käyttäessään
Keskitaso: ymmärtää ja osaa soveltaa tekoälyyn ja sen käyttöön liittyvät tekijänoikeuden säännöt ja lisenssit, huomioi tekijänoikeudet tekoälysovelluksia käyttäessään
Edistynyt taso: ymmärtää ja hallitsee sovellettavat tekijänoikeuden säännöt ja lisenssit, soveltaa ja kehittää tekoälyratkaisuja vastuullisesti tekijänoikeudet huomioiden
Erittäin edistynyt taso: hallitsee sovellettavat tekijänoikeuden säännöt ja lisenssit ja osaa soveltaa niitä, mukaan lukien niihin liittyvä ongelmanratkaisu ja kyky neuvoa muita, kehittää ja vie käytäntöön uusia vastuullisia tekoälyratkaisuja tekijänoikeudet huomioiden

Toivoisin, että laajat kielimallien kouluttaminen manipulaation välineiksi nostettaisiin selvemmin esiin.

Toimijuuden näkökulma (miten yksilö voi aktiivisesti omilla valinnoillaan vaikuttaa) näkyy osassa kuvauksista, mutta toimisi paremmin läpileikkaavana teemana kaikissa osioissa, varsinkin perustason kuvauksissa toimijuus on melko vähäistä. Selkeinä puutteina myös vähäinen määrä tietosuojaan ja -turvaan liittyviä osaamistavoitteita. Pohjavireenä kuvauksissa on myös enemmän kielteinen suhtautuminen asiaan, osaamistavoitteet voivat sisältää myös asiaan perehtymiseen ja hyödyntämiseen ohjaavia elementtejä.

Viitekehys vaikuttaa loogiselta, mutta lähtökohdan pitäisi olla laajemmin digitaalisia kansalaistaitoja koskeva, eikä rajattu pelkästään tekoälyyn. Mielestäni tällaisen viitekehyksen lähtökohtana pitäisi olla käsitys siitä, mikä on kansalaisten digitaitojen tila ja sen päälle vasta rakennetaan ne osaamisen tasot, jotka koetaan tärkeiksi. Nyt tasot määritellään kansalaisia kuulematta, mikä on demokratian kannalta ongelmallinen lähtökohta. Ei voi välttyä ajatukselta, että ylhäältä käsin tekoäly nähdään hyödykkeenä, joka on jokaiselle aivan välttämätön ja kansalaisille rakennetaan osaamisprofiilit. Jos ei ylety edes perustasolle, mikä on sellaisen kansalaisen paikka tällaisessa yhteiskunnassa?

Puutteita
- Kenelle viitekehys on tarkoitettu työkaluksi? Viitekehys ei vielä anna selkeää kuvaa mitä esim. kansalaisopistossa olevalla kurssilla pitäisi käsitellä, jotta ihmiset olisivat perustaitotasolla tekoälyn suhteen. Tarvitaan lisää konkretiaa.

- Tekoälylukutaito ja käyttötaidot ovat kansalaistaitoja, jotka kaikilla kansalaisilla pitää olla, jonkun siirtymäajan jälkeen. Perusopetuksessa, toisella asteella työstetään tällä hetkellä opetusta niin, että perustasolle pääsyä ja keskustelussa mukana olleet näkivät sen olevan mahdollista, mikäli välineet saadaan kuntoon, mutta muut kansalaiset tarvitsevat koulutusta.
- Viitekehys näyttää koskevan pitkälti generatiivisen tekoälyn käyttöä. Mukana olisi syytä olla yleinen ymmärrys myös “konepellin” alla olevasta tekoälystä. Jokaista kansalaista koskettaa esimerkiksi somen kautta algoritmit ja erilaiset tekoälysovellukset.

- Tietoturva, turvallisuus ja data puuttuivat viitekehyksestä, olisiko näitä hyvä nostaa enemmän esiin?

- Muutos vaatii johtamista ja nyt se on vain erittäin edistyneen sarakkeessa “Tekoälyn käyttäminen ja soveltaminen”. PItäisikö nostaa enemmän esiin?

Loogisuudesta:
Kuten aiemmin totesimme, käyttötapaukset ja esimerkit helpottaisivat avaamaan erilaisia osaamistasoja. Keskustelussamme käytimme analogiana autolla ajoa. Keskustelussa emme tässä analogiassa huomioineet johtamisen näkökulmaa. Alla avattuna keskustelun kuvaukset, jonka tyyppistä selkeyttä kaivattiin myös tähän kansalaisen viitekehykseen. Eri tasot sisältävät aina edellisen tason osaamisen.

Perustaso = pelkääjän paikka, osaa avata oven, istua kyytiin ja laittaa turvavyön päälle. Ymmärtää olevansa autossa ja millä tavoin auto toimii ja mikä hänen roolinsa on autossa. Tuntee myös auton merkityksellisyyden eri tilanteissa.

Keskitaso = kuski, osaa käyttää autoa, tuntee liikennesäännöt ja liikennemerkit, ymmärtää auton käytön vaarat ja hyödyt, osaa kehittää omaa osaamistaan tarpeen mukaan.

Edistynyt taso = autokoulun opettaja, osaa opettaa ajamista, seuraa alaa ja sen kehitystä, kouluttautuu ja mahdollisesti mukana alaan liittyvässä kehitystyössä.

Erittäin edistynyt taso = autoalan kehittäjä, kerää tietoa kentältä, testaa uusia ominaisuuksia, kehittää autoja ja ajamista sekä mahdollisesti osallistuu lakien ja säädösten kehittämiseen.

On ymmärrettävää ja hyödyllistä, että viitekehys halutaan pitää napakkana ja siksi sisältö joudutaan pitämään tiiviinä. Lisäksi voi olla hyväkin ratkaisu, että eettiset, vastuulliset ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat on pyritty valtavirtaistamaan (sen sijaan, että tämä olisi oma komponentti kuten DigCon 3.0:ssa; ks. huomio taulukon lukuohjeessa). Nyt tehty ratkaisu kuitenkin sivuuttaa yhdenvertaisuuden nimenomaisen ja tarpeellisen käsittelyn. Tämä puute tulisi muuttaa lopulliseen versioon. Tekoälyn käyttöön liittyy keskeisiä yhdenvertaisuuskysymyksiä sekä syrjintäriskejä, ilman toimia tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi.
Yhdenvertaisuuden ja syrjintäriskien esille tuominen on olennaista sekä tekoälyn käytön kehittämistoimien näkökulmasta että myös siksi, että kansalaisten voi olla vaikeaa havaita ja tunnistaa tekoälyn käytöstä johtuvaa syrjintä.

Vaikutusten arviointikomponentissa olisi aiheellista nimenomaisesti huomioida yhdenvertaisuusnäkökulma, erityisesti tasoilla edistynyt ja erittäin edistynyt.

Sisällössä ei missään kohtaan viitata velvoitteisiin, sääntelyyn, ml. perus- ja ihmisoikeuksien merkitykseen. Sisällössä viitataan sen sijaan useasti eettisyyteen ja etiikkaan. Kehikkoon olisi hyvä sisällyttää jotkin lyhyet viittaukset sitovaan sääntelyyn ml. perus-ja ihmisoikeusvelvoitteisiin, esimerkiksi tekoälyn vaikutusten arviointi ja tekoälyn käyttäminen ja soveltaminen komponentteihin (varsinkin niiden edistyneelle ja erittäin edistyneelle tasolla).

Taulukko on hieman vaikea lukea tällä hetkellä. Informaatiota voisi pyrkiä jäsentämään tarkemmin eri osuuksiin jolloin lukijalla olisi helpompi sisäistää taulukon informaation välittämisen tavoiteltu vaikutus.

– Isompi kuva ei ehkä ihan välity: miten tekoäly vaikuttaa esim. demokratiaan, yhteiskuntaan, valtaan?
– Osaamistasojen kohderyhmät on epämääräisiä
– Miten ihminen tietää, millä tasolla itse on? tai pystyy hahmottamaan sn.
– Ei juurikaan mainintoja saavutettavuudesta, kielitaidosta tai vaikka vanhempien ihmisten näkökulmasta.

Taulukon käytettävyys ja tarkoitus mietityttävät meitä ja huomasimme pohtivamme, millaisia ihmisiä nämä eri tasojen edustajat voisivat ylipäänsä olla: Onko tätä tarkoitus avata esimerkein? Onko saman yksilön mahdollista olla jollain osa-alueella esimerkiksi perustason osaaja ja jollain toisella edistyneen tason osaaja? Vai ollaanko sitä kokonaisuudessaan tietyllä osaamisrivillä?

Lisäksi pohdimme sitä, millä tavalla tehdään näkyväksi ne henkilöt, jotka eivät ole perustasolla? On kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole tarvetta, kykyä, halua tai mahdollisuutta päästä tai olla edes perustasolla.

Viitekehys kaipaa samanlaisen lokalisoidun pohjustuksen kuin DigComp 3.0:ssa, jossa mainitaan perustasolle pääsemisen edellytyksinä mm. riittävä lukutaito, riittävä internet-yhteys, laitteiden saatavuus ja tarvittava tuki: ” Several pre-requisites must be in place for an individual to be able to reach the DigComp 3.0 basic level of digital competence, starting with a level of literacy that is sufficient to decode basic visual, textual and/or audio information. Other prerequisites include access to a sufficiently fast and stable internet connection; access to one or more suitable digital devices to connect to the internet which have the applications required by the user; to technical assistance, where needed; and to appropriate guidance and support, if needed, to adapt devices and settings to individual physical, cognitive or psychological needs (ITU, 2022).”

Viitekehykseen tulisi myös määritellä, mitä tekoälyn käsitteellä tarkoitetaan. Useat lähteet (esim. Touretzky et al., Long & Magerko, AI Act 2024, OECD 2025, UNESCO 2024) korostavat määritelmässä käsitteellistä ymmärrystä, käyttöyhteyksiä sekä kriittistä ja eettistä lähestymistapaa.

Missään kohtaa ei mainita osaamisessa sitä, että käyttäjä pystyy tarkastelemaan kriittisesti omaa osaamistaan ja ajattelunsa vinoumia sekä tiedostaa oman rajoittuneisuutensa tekoälysovellusten tai sen tuottamien sisältöjen luotettavuuden, eettisyyden tai osuvuuden arvioimisessa.

Perustasolta puuttuu tekoälysovellusten ja inhimillisten toimijoiden välisen eron ymmärtäminen. Jokaisen käyttäjän pitäisi pystyä erottamaan, milloin toimii ihmisen, milloin sovelluksen kanssa sekä sen, millä perustavanlaatuisilla tavoilla ohjelmistot ja sovellukset eroavat elollisista olennoista.

Erittäin edistynyt -tason kohdassa Tekoälyn käyttäminen ja soveltaminen suosittelemme poistamaan sanan ”ihmiskeskeisyyden” ja korvaamaan sen esimerkiksi sanalla ”ihmislähtöisyyden” tai ”käyttäjälähtöisyyden”. Ihmiskeskeisyys (antroposentrismi) on saanut kritiikkiä erityisesti ympäristöfilosofiassa ja kestävän kehityksen keskusteluissa. Erityisesti vastuullisuusnäkökulmasta käsite on siis ongelmallinen.

Kansalaisia ei olisi ylipäätään saanut alistaa tilanteeseen, jossa yhtäkkiä on taas oltava uusi taito, että pärjää yhteiskunnassa. Eli parasta olisi, kun koko taulukko olisi irrelevantti.
Mutta tässä nyt ollaan, joten on erinomaista, että viitekehys huomioi myös eettisyyden ja vastuullisuuden ulottuvuuksia. Niitähän on valtava joukko, eivätkä asiantuntijatkaan aina huomaa ajatella kaikkia. Ihmis-, kansalais-, tekijänoikeuksien toteutuminen, ympäristönäkökulmat, asenteellisuus, laillisuus jne. jne. (osa on mainittu taulukossa.)
Kuten muutkin ovat jo toisen kysymyksen alle kommentoineet, osa kansasta ei tule pääsemään edes ykköstasolle ja koko generatiivisen tekoälyn ajaminen näin nopeasti läpi yhteiskunnallisiin prosesseihin on ollut erittäin huolestuttavaa seurattavaa. Digipudokkaita on jo ennestään ja AI lisää heitä sitäkin kautta, että toimintoja siirretään enemmän automaation taakse kun ’tekoäly hoitaa’, ja ihmis-asiakaspalveluiden saavutettavuutta heikennetään. Kaikkea pitäisi ensin testata kattavalla otoksella kansaa JA toisaalta osallistaa kansalaiset mukaan. Esimerkiksi omaishoitajan on vaikea selvitä digiviidakossa jo omiensakin asioidensa kanssa, saati sitten vielä hoidettavan. Vastaavia ryhmiä on useita, mutta digi/AI-palveluistaminen koskee kaikkia kyvyistä riippumatta.