Aiheesta olisi hyvä keskustella. Ehkä siinä pitäisi huomioida paremmin yhteiskunnallinen tai sosiaalinen luonne verrattuna markkinatalouteen. Jotta yhteiskunnallisilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia markkinoilla, se vaatii erityishuomioimista.

Ehkäpä eniten tulisi katsoa julksia hankintoja ja julkista rahoitusta ja niiden mahdollisuuksia viedä eteenpäin menestyvää vaikuttavuuslähtöistä liiketoimintaa. Nyt tulee kapuloita rattaisiin.

Julkisissa hankinnoissa pitäisi painottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja palveluiden laatua ennemmin kuin hintaa. En välttämättä lähtisi kannattamaan erillislainsäädäntöä.

En näe tarvetta erillislainsäädännölle, mutta etenkin julkisia hankintoja tekevillä tahoilla tulisi olla riittävästi osto-osaamista ja sitä kautta "osto-uskallusta". Näin myös nykyisen hankintalainsäädännön mahdollistamia hankintakriteerejä osattaisiin käyttää kilpailutuksissa siten, että yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet toimia palveluntarjoajana paranisivat.

Hankintalain osaamista pitäisi lisätä entisestään. Nyt esim. ESR-hankkeissa kilpailutetaan varmuuden vuoksi kaikki - siis pienetkin noin sadan euron hankinnat. Tuotteet hankitaan kilpailutuksen voittaneelta, vaikka paikkakunnan yrittäjältä saisi monta kertaa halvemmalla.

Lähitisin ensin liikkeelle juuri julkisen sektorin hankinnoista ja hankintalain tulkintojen selkiyttämisestä ja ohjeistamisesta mm. kunnissa.

Virallinen Suomi tunnistaa vain kapeasti shareholder value - yritykset yrityksiksi. Stakeholder value - yrityksiä ei tulisi nähdä poikkeavauuksina ja kummajaisina vaan yrityksinä, jotka ovat yhteiskunnan ja talouden uudistumisen kannalta merkittäviä toimijoita - sivitysyhteiskuntaan liittyvistä mielikuvista puhumattakaan. Kaikille yrityksille yhtäläinen kohtelu!

-

Lähinnä keskittyisin hankintoihin sekä kilpailuttamiseen liittyviin säädöksiin.

Pitäisi laatia yrityskohtaiset "hyvän tuottamisen" volyymit yhteiskunnalliselle yritykselle. Nykyistä yritystukimassaa voisi käyttää yhteisen hyvän tuottamisen kasvuun.