Järjestöt enemmän mukaan toimintaan. Järjestöt on usein lähellä ihmisiä. Eikä vaan suurimmat valtakunnalliset järjestöt ja heidän johtajat, vaan eri kokoisia järjestöjä ja sieltä asiantuntijoita. Myös kokemusasiantuntijoita.

Ehdottomasti. Tarvitsemme enemmän kokonaiskuvia/tilannekuvia eri ilmiöistä ja niiden seurauksista, jos emme saa kehityksen suuntaa muutettua. Julkiset hankinnat hankkimaan näitä muutoksia. Muukin julkinen rahoitus voi rahoittaa muutoksia.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitäisi jollain tapaa saada paremmin hankintakriteereihin. Ilmiölähtöisyys voisi olla hyvä - hankintoja tehdessä muodostettaisiin kokonaiskuva ilmiöstä tai haasteesta joka halutaan ratkaista, miten se onnistuu ja sitten vasta lähdettäisiin etsimään sopivia toimintoja (järjestöiltä, yrityksiltä) rahoitettavaksi.

Voiko yhteiskunnallinen yritys kilpailla hinnalla? - Ei voi, joten hankintakriteereissä tulee korostaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja se täytyy pilkkoa osiin, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan.

Hankintaosaamista lisättävä. Hankintakriteereihin vaikutettava

Määrittelyjen ja mahdollisesti hankintalainsäädännön kautta.

Hankintalakia tulkitsee yleensä taloushallinnon ammattilaiset joilla ei välttämättä ole kykyä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin riittävästi. Yhteiskunnallisten yritysten hinnat voidaan saada kilpailukykyisiksi ainoastaan joustamalla palkkauskustannuksista siellä, ei oikein muuta tule mieleen. Laadullakin kun on väliä. Mutta halutaanko Suomessa avata työmarkkinat joissa on eri ehdot kuin viime vuosikymmeninä on totuttu?

Tässä tiedotus olisi paikallaan. Tähän mennessä vielä kukaan kollegoistani ei ole kuullutkaan, mitä tämä tarkoittaa. Kollegani ovat monet juuri tekemässä näitä julkisia hankintamenettelyjä. Kun kerron, vastauksena on hiljaisuus.

Pitäisi olla tarjouksissa omanlainen pistelaskuvaikutus yhteiskunnalliselle yritykselle, eli pisteitä enemmän, kun kokonaistaloudellisuutta arvioidaan.

Luomalla ensin julkisille toimijoille sosiaaliset kriteerit, jotka olisivat yhteneväiset lähikuntien kanssa, jolloin voisi osallistua hankintamenettelyihin. Usein alkuun pienet eivät tarvi hankintamenettelyä, kun alaraja on 60 000 eurossa. Näille pienille erityinen huomio ja neuvonta on tarpeen.