• Säännöllisin väliajoin raportteja siitä, ketä on tavattu ja paljonko vaikuttamiseen on käytetty rahaa.

  • Tieto keskittyy liikaa lopputulokseen. Lisätieto kaivataan esim. vaihtoehdoista, joita matkan varrella harkittiin mutta jotka lopulta hylättiin.

  • Lainvalmistelun vaiheita ja eri toimijoiden positioita pitäisi avata nykyistä paremmin. Tämä auttaisi paremmin hahmottamaan myös lainsäädännön jalanjälkeä ja miten se on rakentunut.

  • Näihin kolmeen kysymykseen haluaisin tiedot vuoden 2020 aikana. Kiitos.

    1. Kenellä on todellinen valta lakisääteisissä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa?
    2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen käyttämässä, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
    3. Mikseivät laillisuusvalvojat, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) uskalla ja saa puuttua, pitkään heidänkin tiedossaan olleeseen tilanteeseen?

  • Mihin asioihin lobbaus on kohdentunut? Mitkä tahot ovat lobanneet? Millaisia esityksiä heillä on ollut? Ovatko esitykset edenneet valmisteluun ja päätöksentekoon asti?

  • lobbaustilasto
    Mitä milloin ja kuka

  • Hyvän good governance järjestelmän mukaisesti raportit ketä on kuultu, ketkä ovat vaikuttaneet, mitä he ovat esittäneet, miten paljon vaikuttamistyöhön on käytetty erilaisia resursseja

  • Avoin, hakukelpoinen tietokanta valmistelussa olevasta lainsäädännöstä ja alemmasta normatiivisesta ohjauksesta, julkishallinnon hankkeista, ylimpien virkamiesten nimityksistä ja näihin liittyvästä vaikuttamisesta/lobbauksesta

  • lobbying statistics
    What when and by whom

  • Mitä, milloin ja kuka on lobannut erityisesti epämiellyttäviä lakipykäliä säädettäessä

    • «
    • 1
    • 2
    • »