Kotimainen tuotanto käyttetävä pääasiassa kotimaassa.
Kansalliset lähtökohdat on ehdottomasti säilytettävä toimintaympäristön regiulaatiossa määräävinä.
Kun alustatalous kehittyy edelleen, yritysten kotimainen omistajuus korostuu entisestään; muutoin yrityksistä syntyy lisäarvona vain työllistävä vaikutus.
Millä Suomi pärjää ja erottautuu kv kilpailussa? Mieluummin ekologisen kestävyyden ja resurssiviisauden edelläkävijänä kuin EU:ssa tiukempaa sääntelyä vastustavana avohakkuiden ja sellunkeittäjien luvattuna maana.
Meillä on ongelmana heikko kenttäasiantuntemus luonnosta. Esim. luonnontieteellisissä tiedekunnissa keskitytään liian vähän luonnon perusasiantuntemukseen kasvillisuuteen, hyönteisiin ja nisäkkäisiin sekä niiden riippuvaisuudesta toisiinsa. Huono kenttäasiantuntevuus heikentää tuotannon laatua ja yksipuolistaa sitä. Asiantuntemus tekisi luonnon hyväksikäytöstä taloudellisesti halvempaa. Esim. Lampaiden, hevosten ja lehmien metsälaiduntaminen turvaisi lehtometsien säilyvyyttä.
Ideoiden, keksintöjen ja innovaatioiden syntymisen perusedellytyksiin sekä kaikkien edellisten seulomiseen (jyvien erottamiseksi akanoista) pitäisi panostaa enemmän, erityisesti tuohon seulomiseen. Tällä hetkellä ideoita ja keksintöjä jää kehittymättä eteenpäin, vaikka edellytykset olisivat, useista eri syistä. Usein sekoitetaan idea tai keksintö innovaatioon. Innovaatio on osoittanut markkinoilla toimivuutensa ja kyvykkyytensä, päinvastoin kuin useimmat keksinnöt, puhumattakaan ideoista. Arviointien pitää olla teknistaloudellisesti poikkitieteelisesti päteviä, unohtamatta lainsäädäntöä, taloudellisuutta ja ekologisuutta.
Kannattaa huomioida myös luonnon luontainen biotalous. Esimerkiksi teurasjätteitä voisi palauttaa luontoon riittävän hajalleen ripotettuna. Toki harkitusti, tutkitusti ja valvotusti. Porojen teurasjätteet palauttaminen luontoon saattaisi edistää luonnon tasapainoa ja elinvoimaisuutta.
tässä pitää näkyä kulttuurinen kestävyys näkökulma, joka linkittyy aiempaan kohtaan.
Lösningar på globala problem, ja, men i samarbete med andra nationer. Vi skall ha tyngdpunkt på de områden inom vilka vi som nation är starka.
On hyvä, että EU on mukana tukemassa biotaloustoimintaa myös kotimaassamme, mutta kansallinen määrämisvalta on syytä säilyttää. Tässä on myös tärkeää se, että Suomi olisi mukana eturintamassa johtamassa muutosta biotalousmyönteisempään tulevaisuuteen ja edistämässä sen mahdollistavia ratkaisuja.