Jalostusarvon kasvattaminen on hyvä tavoite. Vähemmästä enemmän. Tarkentaisin, että jalostusarvoa nostetaan nimenomaan Suomessa, eikä viemällä raaka-aineita tai puolivalmisteita ulkomaille jalostettavaksi.

Maataloudesta löytyy biokaasun tuotantolaitoksia jo nyt.

TAvoitteet hyvin määritelty ja keskeisiä. Jalostusarvon nostamisessa voi olla myös haasteina mm. rakenteelliset seikat (esim. jalostavan tai tukkuportaan puuttuminen arvoketjusta, tai sen perustamiseen littyvän osaamisen puuttuminen), yritysten kasvun kuiluina on pääoman puute, mikä on kansallisesti iso haaste, sillä tätä kautta yritykset päätyvät kansainvälisille omistajille. Kotimainen omistajuus olisi hyvä huomioida tässä. Haasteena on rahoitus kahdessa yrityksen kehitysvaiheessa: kun start up haluaa kasvaa, sen on vaikea löytää pääomaan kasvuun, jolloin (erityisesti it-alalla) kv-konsernit ostavat lupaavat pienet yriytykset osaksi konseriaan. Toinen kohta on pk-yrityksen skaalaus-vaihe, jolloin samoin kansallisen pääoman puute, mm. investointeihin ja kasvuun on haasteellista saada ja yrityksen omistajuus luisuu ulkomaille, yhtiöille joilla on varaa investoida niihin.

Luonnon uusiutuminen tulee varmistaa kokonaisuudessa. Se tulee suunnitella ja toteutumista tulee seurata. Menetetty luontoalue tulee kompensoida. Esim. totaalisesti ( tuulivoimalat ) tuhottua luontoa voi kompensoida toisella alueella ( edesautetaan kosteikoiden muodostumista )

voiko kohta 7 toteutua? Irtikytkentää ei ole onnistuttu tekemään missään kuin paperilla rajatuissa tapauksissa. Kohta 7 vetää maton muiden kohtien alta.

Hyviä tavoitteita, mutta jos halutaan päästä lähemmäksi toteutumista tarvitaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavan tason tutkimustoimintaa sekä tuotekehitystä, unohtamatta lainsäädännön ristiriitaisuuksien purkamista ja kehittämistä, tarvittaessa tapauskohtaisesti.

ok

Livsmedelskedjan , från odling till återvinning, låga utsläpp, effektiv användning av energi, mark, vatten och luft. I bioeknomin bör ändå beaktas att vi är ett glest bebott land, alltså lösningar för bl.a trafiken så att inte glesbygdens befolkning drabbas. Inom skolundervisning skall naturvetenskaperna ta upp bioekonomiska aspekter. Sporra invånarna till ett bioeknomiskt beteende och liv, via t.ex beskattningstyngdpunkt.

Mihin kaikkiin maailmanlaajuisiin ongelmiin on realistista luoda ratkaisuja? Pelkällä biotaloudella ei hävitetä ilmanmuutosta, jos muuten jatkamme tuhlailevaa elämäntyyliämme. Minkälaisia haasteita näiden tavoitteiden saavuttamiseen on odotettavissa ja kuinka niitä pyritään välttämään? Pelkään että tästäkin biotalousstrategiasta tulee lähinnä sellainen, että luetellaan vain kivoja biotalousasioita ja niiden mahdollisuuksia mutta mitään konkreettista hyöytä siitä ei saada - ympäripyöreydestä pois.

Strategian tavoitteet ovat osuvia. Toivottavasti myös teot seuraavat puheiden perässä.