kehitysvammaisten on vaikea vaikuttaa mm kansalaisaloite vaatii vahva tunnistus kehitysvammaisille tulis taata pankin digipalvelut
kehitysvammaisten on vaikea vaikuttaa mm kansalaisaloite vaatii vahva tunnistus kehitysvammaisille tulis taata pankin digipalvelut
Kappaleessa todetaan, että "toimijat pyrkivät optimoimaan omaa toimintaansa, resurssejaan ja palveluitaan vastaamaan niille laissa
velvoitettuja tehtäviä". Tämä implikoisi, että keskeisin vaikuttamiskeino saada palveluntuottajia mukaan yhtenäiseen palvelutuotantoon on pakottava lainsäädäntötyö. Tämä ei kuitenkaan näy kappaleessa 4.2. yhtä vahvasti siinä mielessä, että toimijoiden laissa velvoitettuja tehtäviä pyrittäisiin terävöittämään jollain elämäntapahtumalähtöisyyskeskeisyydellä strategisella tasolla. Ja jos tätä ei tavoitella, kappaleen 2 viitatun toteamuksen mukaan yhtenäiset palvelukokonaisuudet voivat jäädä toiveeksi. Voisiko elämäntapahtumalähtöisyyden kehittämisellä vahvemmin viestiä olevan potentiaalia pitemmällä aikavälillä keventää julkisen sektorin kuluja (mm. korkeamman oikea-aikaisuuden ja ratkaisuasteen kautta), ja siten olevan tavoiteltava asia? Tätä toki sivutaan luvun 5 arviointikriteeristössä, mutta voisiko vaikuttavuudesta tehdä keskeisempää myös visiossa, taustoituksessa ja lähtökohdissa?
Kuvauksesta puuttuu se, että on paljon "taustahenkilöitä", jotka huolehtivat siilottuneessa ja pirstaleisessa ympäristössä asioiden hoidosta, mutta visiossa taas olisi arvioitava, kuinka kauan taustalla on henkilöitä. Palkanlaskija ohjaa ensimmäisessä työpaikassa hakemaan verokortin, onkologian erikoislääkäri tekee hakemuksen erityiskorvattavista lääkkeistä, tehtaan sulkeutuessa yhtiö toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa jne. Nykytilan kuvauksesta puuttuu GDPR:n kielteinen vaikutus palveluiden kehittämiseen. Onkologian erikoislääkäri ei voi informoida kaikkia tahoja, jotka voisivat auttaa potilasta tilanteessa siltä varalta, että lähiomaiset eivät tiedä mitä tehdä.
Haasteisiin (siiloutuneet rakenteet ja organisaatiolähtöiset ajattelutavat, digitalisaation täysimääräistä hyödyntämistä tukematon lainsäädäntö, yhteiskehittämistä tukevien rahoitus-, johtamis- ja organisoitumismallien vakiintumattomuus, riittämätön yhteentoimivuus, puuttuvat yhteiskäyttöiset teknologiset ratkaisut, sitoutumattomuus yhteiseen tavoitetilaan, riittämätön sektorirajat ylittävä yhteistyö) ovat melko suuria haasteita. Haasteisiin vastaaminen vaatii pitkällistä työtä, mittavia resursseja ja rakenteiden muuttamista. Mitenhän se tässä taloustilanteessa onnistuu...
Voisi tuoda esille kansainvälistä vertailua. Viro, Tanska ja Alankomaat tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää yksilöllisten ja ennakoivien palvelujen rakentamisessa. Tekoäly, automaatio, rajapinnat ja identiteetinhallinta ovat keskeisiä teknologioita, jotka mahdollistavat palvelujen personoinnin ja sujuvan käyttökokemuksen. Palvelujen saavutettavuus, käyttäjätuki sekä käyttäjäkokemuksen jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat olennaisia laadun varmistamisessa. Samalla on tärkeää tarkastella, miten tietosuojakysymykset ja hallinnon hajanaisuus vaikuttavat palvelujen yhteentoimivuuteen ja integraatioon.
En.
Julkishallinnon verkkosivuilta puuttuu johdanto siitä, mistä palvelusta on kyse ja mihin kokonaisuuteen se liittyy sekä linkit palvelua perusteleviin lain kohtiin/pykäliin.
Edunvalvontavaltakirja koskee henkilöä, joka lääkärin mukaan ei pysty hoitamaan asioita.
Pitäisi olla vastaava valtakirja kun esim. 65- vuotias täysissä järjissään oleva henkilö sanoo että nyt en halua hoitaa enää asioitani kun en omista tietokonetta, älypuhelinta yms. Nyt vanhuksen pitäisi antaa digitaalisesti kaikki oikeudet valtuutetulle.
Kuvaus on hyvin organisaatiolähtöinen tilannekuva. Olisi hyvä ottaa kantaa myös siihen, miten tämä nykytila näyttäytyy ihmisten/kansalaisten näkökulmasta.