Taulukko on muotoilultaan selkeä ja helppolukuinen. Taulukossa käytetty kieli on selkeää, mutta pitkien puolipistein jaettujen virkkeiden sijasta taulukossa kannattaisi käyttää lyhyitä, kokonaisia lauseita ja yksinkertaisia lauserakenteita luettavuuden parantamiseksi.

Esitystapa on melkoinen sillisalaatti. Toisaalta on pyritty hakemaan rakennetta taulukolla, mutta sitten selitetään luonnollisella kielellä ilman ihmeempää rakennetta.

Taulukko on rakenteellisesti selkeä ja jäsennelty. Puolipisteillä tavoitteiden erotteleminen vähentää käyttökelpoisuutta, yhden sivun kompaktista muodosta luopuminen on perusteltua luettavuuden parantamiseksi. Luettavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia vähentävät irrallisuus kontekstista, kokonaisuudesta jää epäselväksi, miten kytkeytyy osaksi muita digitaalisen osaamisen taitoja ja kenelle kokonaisuus on tarkoitettu.

Taulukko on johdonmukainen. Sen luettavuus on heikkoa, koska kieli on abstraktia ja lauseisiin on pakattu liikaa informaatiota. Tasot ovat toki selkeät. Taulukkoa lukiessa ei voi välttyä havainnoilta, että sen ovat laatineet korkean tason ammattilaiset (tutkijat ja asiantuntijat) eikä sitä ole testattu kansalaisilla, mikä mielestäni on luettavuuden ja ymmärtämisen näkökulmasta iso puute. Taulukko edellyttää käsitteiden avaamista, eri kontekstien huomioimista ja konkreettisia esimerkkejä.

Luettavuus
Taulukon nykyinen luettavuus kaipaa selkeyttämistä. Lukuohjeessa perustasoa kuvataan sanoilla ”muistaminen ja toiminta”, mikä on hämäävää ja voi johtaa väärinymmärryksiin. Mikäli tarkoituksena on kuvata ymmärtämistä tai perusymmärryksen tasoa, tämä tulisi ilmaista täsmällisemmin ja johdonmukaisemmin.

Tekstin lukemista vaikeuttavat myös runsaat puolipisteet sekä moniosaiset, jäsentymättömät lauseet. Luettavuutta voidaan parantaa selkeyttämällä virkkeiden rakennetta, yhtenäistämällä terminologiaa ja karsimalla tarpeettoman latautuneita tai epäselviä sanavalintoja.
Esimerkiksi sana “räikeä” ei tuo lisäarvoa osaamisen kuvaukseen. Ytimekkäämpi ja neutraalimpi muotoilu voisi olla: “Tiedostaa, että tieto voi olla virheellistä tai manipuloivaa ja osaa suhtautua siihen kriittisesti.”
Tämä on myös realistisempi: virheellisen tiedon varma “tunnistaminen” on tällä hetkellä vaikeaa ja todennäköisesti tulevaisuudessa yhä haastavampaa.

Lisäksi esitystapana voisi harkita vaihtoehtoisia rakenteita. Esimerkiksi spiraalimainen tai hierarkkinen visualisointi auttaisi hahmottamaan, miten osaaminen kumuloituu tasolta toiselle. Nykyisestä esitystavasta ei selkeästi hahmotu, miten eri osaamiset kehittyvät ja laajenevat osaamistasojen välillä.

Sujuvuus
Taulukon sujuvuutta ja hahmotettavuutta voisi parantaa tarkastelemalla sarakkeiden järjestystä. Looginen eteneminen voisi alkaa käytöstä ja soveltamisesta, jolloin lukijalle muodostuu ensin selkeä kuva siitä, mihin osaamista tarvitaan, ja sen jälkeen siitä, miten osaaminen rakentuu.

Harkinnan arvoista on myös lisätä jokaiselle tasolle lyhyt, konkreettinen käyttötapaus. Tämä parantaisi havainnollisuutta sekä tukisi erilaisten käyttäjäryhmien tulkintaa. Käyttötapaukset auttaisivat ymmärtämään, miten kuvattu osaaminen näkyy käytännössä eri taitotasoilla.

Vastuullisuuden valtavirtaistamisen ratkaisusta katso vastaus kohdassa Ota kantaa viitekehyksen mahdollisiin puutteisiin ja epäloogisuuksiin.

Teksti on selkeää ja sujuvaa. Yleisilme on melko raskas ja pohdin olisiko mahdollista jäsentää taulukkoa selkeämmin eri osaalueille.

Hyvä rakenne ja looginen eteneminen. Mutta teksti on aika tiivistä ja osa kohdista vaikeaselkoisia, etenkin perustasolla. Tavalliselle lukijalle vois olla selkeämpää, jos kieli ois vähän kevyempää ja ei tungettais niin montaa asiaa yhteen soluun.

Taulukkomuotoilu on itsessään selkeä. Ehdotamme, että eri tasoille lisätään tiivis kuvaus osa-alueista. Esimerkiksi: Perustason käyttäjä tunnistaa tekoälyn käyttötapoja, käyttää tekoälyä tarkoituksenmukaisesti, läpinäkyvästi ja kriittisesti.

Puolipisteet eivät ole paras erotin. Suosittelemme käyttämään joko pisteitä tai luettelomerkkejä. Kielen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota.

Mikäli taulukkomuotoa päädytään käyttämään, olisi hyvä kiinnittää huomiota otsikkotason loogiseen järjestykseen lukusuunnassa vasemmalta oikealle. Ylhäältä alas luettaessa taulukko etenee perustasosta syventäen, ja samaa järjestystä olisi hyvä käyttää myös vasemmalta oikealle. Ehdotus on sisällytetty kohtaan 3.

En tiedä kelle tämä on tarkoitettu luettavaksi. Normikansalaiselle, joka ei pohdi tekoälyasioita työkseen tai harrastuksekseen, tämä on liian asiantuntijakieltä. Lisäksi kuten moni on jo kommentoinut, tekstiä on paljon. Yksi iso ongelma liittyy jo tekoäly-termiin. Tässä tarkoitetaan nyt vauhdilla sisään ajettavaa generatiivista tekoälyä, mutta kaikenlaista asiallisempaa tekoälyä on käytetty vuosikymmeniä kansalaistenkin palveluiden taustalla eikä siihen ole tarvittu kansalaisosaamista, koska ne eivät ole ’generoineet’ tuloksia tai olleet herkkiä tietovuodoille tai pohjaltaan epäeettisiä ja resurssisyöppöjä.