Mahdollisimman monipuoliseen ja selkeään viestintään tulisi panostaa ja hyödyntää myös erilaisia osallistumisen muotoja ja erilaisia yhteisöjä.

Tiedon levittäminen eri kohderyhmille spesifisti suunnatuin keinoin ja kanavin.

Hyvin suunnitellut tutkimukset kansalaisten mielipiteistä sen jälkeen, kun riittävää informaatiota on annettu mediassa.

Tärkeintä on, että kanavista ja osallistumismahdollisuuksista (muihinkin hankkeisiin) tiedotetaan kattavasti. Pelkkä ministeriön sivuilla oleva virallinen tiedote ei tavoita kansalaisia.

Erityisesti alueellisia ja toimialakohtaisia suunnitelmia valmistellessa on tunnistettava paikalliset kansalaisyhteiskuntatoimijat ja pyydettävä niitä aktiivisesti osallistumaan ilmastosuunnitelmien laatimiseen, seurantaan ja päivittämiseen. Kansallisten suunnitelmien osalta kuulemiskäytäntöjä on jo ja osaaminen/tietoisuus ilmastokysymyksissä esim. ay-liikkeen osalta laajempaa.
Jotta aito osallistaminen on mahdollista, on samalla jaettava tietoa nykytilanteesta ja mahdollisuuksista sekä tulevaisuuden visiosta.

Tilaisuuksien järjestämisen lisäksi on panostettava viestintään, jotta päivälehdistä, somesta, katukuvasta ja muualta saadaan ohjattua ihmiset kommentoimaan ilmastolakia.

Ilmastolaista voisi tehdä kyselyn, jonka tiedotukseen panostettaisiin eri tiedotusvälineiden avulla ja jonka tekemiseen voisi varata aikaa esim. lukioissa, korkeakouluissa, vanhainkodeissa, järjestöissä ja olennaisissa yrityksissä.

Osallistumismahdollisuudesta on ehdottomasti tiedotettava laajasti ja selkeästi. Media on pääasiallinen keino, mutta myös oppilaitoksissa asia tulee tuoda esiin. Mainoskampanjoitakaan ei kannata poissulkea.

Osallistuminen esim. netissä on helpompaa, jos osallistumisen mahdollisuudesta tiedotetaan esim. uutisissa tms.

Tehokas viestintä on tärkeää jotta vaikutusmahdollisuus on löydettävissä