Tuottamalla, tuote palveluna konseptin mukaisia tuotantoketjuja, ja kehittämällä näitä keinoja käytössä.
Antamalla jokaiselle vuosittain mahdollisuus ottaa osaa tuotanto/kulutus ketjun kierron toteuttaviin toimenpiteisiin.
Ostamalla hiilinielua, toteuttaen materiaalin alkutuotantoa ja kuluttamalla tästä jalostuvia hyödykkeitä.

Tämän päivän ongelma on että kanavia on liikaakin, kun kaikki Some-kanavat lasketaan. On todella haastavaa löytää ne parhaat kanavat tavoittaa kaikki ryhmät. Ehkä TV-, radio ja suosituimat some-palvelut olisivat ne tavoituskeinot.

Eri ihmisryhmien, kuten nuoret, naiset, vammaiset ja alkuperäiskansa saamelaiset, osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa toimenpiteisiin tulee varmistaa. Tämän voisi tehdä esimerkiksi tuomalla ilmastosuunnitelmia paremmin esille ja lähemmäksi eri ihmisryhmiä. Esimerkiksi sosiaalisen median, järjestöyhteistyön tai uutisoinnin kautta. Harva käy säännöllisesti katsomassa lausuntopalvelun lausuntoja. Myös etäosallistuminen turvaaminen on tärkeää.

Verkkopohjaiset kyselyt on yksi hyvä työkalu, koska ne eivät ole paikkaan tai tarkkaan ajankohtaan sidottuja. Toisaalta kaikille verkkopohjaisiin kyselyihin vastaaminen ei ole mahdollista, erityisesti esim. erityisryhmät. Voidaanko osallistumisen mahdollisuuksia luoda myös erilaisten olemassa olevien rakenteiden kuten koulujen, oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen kautta?

Sosiaalisen median kanavia voisi käyttää.
Ensin tulisi kuitenkin turvata puolueeton tiedonsaanti kansalaisille.
Nykyään hyvin pieni osa kansasta ovat tietoisia esimerkiksi siitä, että julkisuudessa käsitellään poliittista, eikä luonnontieteellistä ilmastonmuutosta.

Lasten osallistumisoikeudet pitäisi taata laissa erikseen. Muidenkin haavoittuvien ryhmien oikeudet olisi hyvä turvata.

Tulee ottaa huomioon kielet, ymmärrettävyys, ikäsopivuus, erilaiset atk-valmiudet ja asioiden konkretisointi arjessa

Siinäpä on tehtävää. Laaja somevaikuttaminen, tv -ja radiokanavat. Paikallisuus edellä ( kuntataso). Selkokieli olennainen kun ajatellaan eri kansanryhmiä, sillä selkosuomea tarvitsee n 11-14% väestöstä eli n 650-750 000 asukasta (Selkokeskus). Tällöin kuvallinen viestintä myös keskiössä. Eri ryhmille erilainen viestintä.

Ei tarvetta osallistaa tässä vaiheessa. Kansalaisilta ei voida odottaa osaamista näin vaikeisiin kysymyksiin. Sitä varten ovat asiantuntijat.

Helppokäyttöisen nettisivuston lisäksi pitäisi olla myös täysin samat asiat kattavat selkeät paperiversiot helposti saatavilla jostain valtionlaitoksesta, haettuna tai tilattuna kotiin asti.