On varmasti nyt tunnistettava tarkemmin, että mitä konkreettisia ilmastotoimia kulloinkin ollaan käsittelemässä. Esimerksiksi koulut ja kerhot ovat monessa yksilön käyttäytymiseen liittyvissä toimissa tärkeitä. Kunnallisen päätöksenteon avoimuus ratkaisee taas paikallisen päätöksenteon alaisia toimia, joten kuntademorkatian avoimuus heijastuu myös erityisryhmien vaikutusmahdollisuuksiin. Maakunnalliset ja valtakunnalliset linjaukset, ratkaisut, tukien kohdentuminen ovat jo vaikeampia kysymyksiä ylipäätään kansalaisille vaikuttaa. Poliittisten päättäjien jalkautumien keskusteluun eri ihmisryhmien kanssa on tärkeää, television ja radion merkitys ikääntyneiden osallisuuten on edelleen olemassa. Selkokieliset uutiset tärkeää myös heille, jotka eivät osaa suomea hyvin. Vastavuoroinen vuorovaikutus päätöksenteon ja eri kansalaisryhmien välillä ei ole aivan yksinkertaista, mutta kansalaiskesksutelu myös mediassa niin, että voi soittaa tai kirjoittaa kysymyksiä ja eri asiantuntijat pohtivat kysymyksiä on edelleen somevaikuttamisen kyljessä tärkeää monelle ihmisryhmälle. Kansalaisjärjestöjen ja vapaan sivistyön merkitys keskustelua rakentavina tahoina on merkityksellinen.

Lasten ja nuorten edustus olisi hyvä ratkaista otoksilla kouluista ja päiväkodeista. Ikääntyvien omat ryhmät voisivat samoin koota kommentteja. Nyt kuulin tästä liian myöhään että olisin ehtinyt tuoda asian pohdittavaksi omaan senioriryhmääni.

Luulen, että lapsiin yhteys saadaan parhaiten koulun kautta. Ei-digitaaliset kanavat tärkeässä roolissa ajatelleen erityisryhmiä ja vanhuksia.

Selkokielisyys ja esteettömyyden huomioiminen

Eri instituutioiden kautta esim. koulut, hoitokodit jne mukaan osallistumaan.

Osallistumiskustannusten hinnoittelulla saadaan kaikki pidettyä mukana kehityksessä.
Tulevaisuusvakuutusmaksu on tapa, jolla tämä ongelma saadaan ratkaistua henkilön resursseista huolimatta.
Käytettävissä olevat varat -> kulutus -> kestävä kulutus = tase

Lasten vanhempien sekä vammaisten ja ikääntyneiden tukihenkilöiden/hoitajien kautta. Viestintä pitää olla selkokielistä.

Tiivis yhteistyö järjestökentän kanssa on olennaista. Esimerkiksi nuorille voitaisiin luoda oma ryhmä nuorten ilmastovaikuttamiselle, kuten Agenda2030:n osalta on tehty.

Lasten ja nuorten osallistaminen on erityisen tärkeää. Ainakin pitää välttää sitä, että niitä nuoria, jotka ovat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa aktiivisia ilmastokeskustelussa, vähätellään tai häiritään. Nuorten ja lasten osallistumista pitäisi aktiivisesti kannustaa ja tukea.

Yhteistilaisuudet kunkin erityisryhmän kokoontumistiloissa