Pienet paikalliset palvelut häviävät. Pääsen kyllä Karjalohjalta mihin vain vauvani ja lapseni kanssa neuvolaan ja lääkäriin, mutta koko päivä siihen tuhlaantuu ja työnantajan kustannukset nousevat. Mikäli asemat täältä sulkeutuvat, meidän perheellä on helppo päätös jättää käymättä neuvolassa. Meillä on mahtava tiimi tällä alueella terveysasemilla, kaikki ihmiset tunnetaan nimellä ja hoitoon pääsee nopealla aikataululla.

Lohjan synnärin sulkeminen olisi aivan älytöntä. Minulla on kokemus naistenklinikalta ja Lohjalta. Lohjan synnäristä pitöisi tehdä malliesimerkki muille, niin käsittämättömän hyvä se on kaikin puolin. Naistenklinikalla on synnytyksissä alvariinsa niin järkyttävä ruuhka, että synnyttäjiä ahdistaa mennä sinne ja synnyttäjille ei ole aikaa. Toimin vastikään puhelimitse ystävälleni tukihenkilönä kun kukaan siellä ei ehtinyt vastata kysymyksiin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa heikennetään entisestään. Kuka noissa isoissa laitoksissa edes haluaa olla töissä? Niin kammottavia paikkoja ne ovat.

I tex Raseborg_Hangö området låter det bra att hälsovårds centralens öppet hållningstider förlängs. Till hösten har Raseborgs sjukhus skött en hel del"akuta besök" till och med dygnet runt...och tillgång till röntgen och lab har funnits kvällar och helger. Personer som inte längre klarar sig hemma kan få en långvårdsplats i annan kommun på området, jhos en privat aktör. Långa avstånd ger färre besök av anhöriga samt kanske till och med omöjligt att ta klienten på en tur till eget hem.

Asukaslähtöisyys on unohdettu kokonaan! Epätasa-arvo kukoistaa! Esitykses on täysin organisaatiolähtöinen

Esitys asettaa alueen asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan (esim. huomioimatta autottomat asukkaat) karsimalla lähipalvelua tai keskittämällä lähipalvelua alueelle ,jonne julkisia liikenneyhteyksiä ei ole tai ne ovat olemattomat.Sama koskee myös taksipalveluita.
Vanhuspalveluiden osalta tiedetään tutkitusti,että pieni yksikkö soveltuu muistisairaalle ikäihmiselle parhaiten.

Lähipalvelujen häviäminen Sammattista ja Karjalohjalta

Meillä hyvä ns omalääkäri ja muu henkilökunta palvelut täällä. Kaikilla ei autoa, joten lähdetään tästä Pusulaan tai Lohjalle, kun julkiset yhteydet ovat mitä ovat, ns Melkein nolla tasoa. Lääkäri ja neuvola sekä sairaanhoitajien palvelut tulevat olemaan hankalia, koska esim Lohjan terveyskeskus ei pysty meitä auttamaan, sillä se käy jo ylikierroksilla. Meitä on täällä noin 3000 henkilöä ja kesäasukkaat, jotka suurelta osin pääkaupunkiseudulta, joten palvelua tarvitaan. Miten hoidatte rokotukset, näytteidenotot, neuvolapalvelut ym. Eipä taida olla mietitty yhtään.

Pienten terveysasemien lakkauttamisuhka on valtava isku monille. Miten autottomat ihmiset enää pääsevät terveyspalveluiden ääreen, ja vaikka autolla kulkisikin välimatkat pitenisivät hurjasti.

Kirjoitin jo yllä heikkouksista, koska vahvuuksia ei tällä ehdotuksella ole. Paljon kalliimpi ja huonompi kuin nykytilanne Sammatin ja Karjalohjan suhteen.

Terveysasemien lakkautussuunnitelma. Itseä koskee Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien lakkautusuhka. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja vanhuksia ja ihan kenelle tahansa etäisyydet terveyspalveluihin kasvavat liian suuriksi jos terveysasemat lakkautetaan.

Nostan tähän esiin asioita hieman palveluverkon vierestä, mutta nämä liittyvät kokonaisuuden toimimiseen.

Olen pohtinut, että hyvinvointialueen kehittämisessä tuntuu unohtuvan, että monet hyvinvointialueen asukkaista on myös hyvinvointialueen työntekijöitä ja toisinpäin. Muutokset, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavat suoraan alueen perheisiin ja toisaalta asukkaisiin vaikuttavat muutokset vaikuttavat myös työntekijöihin. Esimerkiksi pidentyneet työmatkat näkyvät pidentyneinä hoitopäivinä lapsilla. Tai lisääntynyt epävarmuus työssä vaikuttaa vointiin kotona ja voi heijastua esimerkiksi päihdehuoltoon tai oppilashuollon tarpeeseen. Toisaalta hoivavastuu kotona painottuu edelleen naisille, ja sote on vahvasti naisvaltainen ala. Mikäli palveluverkon uudistus vaikuttaa siihen, että lapsia pitää kuljettaa enemmän palveluihin, työntekijät ovat poissa myös hyvinvointialueen työpaikoiltaan. Tämä taas vaikuttaa työjärjestelyihin työpaikoilla, joissa on jo entuudestaan pulaa tekijöistä. Lienee järkevää, että kotihoidon hoitaja on työpaikallaan eikä palkattomalla vapaalla kuljettamassa lastaan hammastarkastukseen? Kiinnittäisin palveluverkkoa suunnitellessa siis huomioita myös siihen, kuinka moni asiakkaista on vähintäänkin kuljetusta palveluun tarvitseva lapsi.

Vihdin tilaisuudessa käytiin hyvää keskustelua omalääkärimallista ja vuodeosastojen tarpeesta. Vuodeosastojen tarve ei varmasti tule vähenemään, joten uusia tiloja suunnitellessa voisi miettiä esim. varauksia laajennuksille tms. Itse kiinnittäisin huomiota uusien "arviointiosastojen" nimeämiseen. Ennen tilaisuutta ajattelin, että kyseiset osastot olisivat lyhytaikaisia osastoja, missä tehdään tilannearvioita/kuntoutusta. Tilaisuudessa sain käsityksen, että kyseessä on ennemminkin pitkäaikaiset asiakkaat, jotka eivät tarvitse vahvaa lääketieteellistä hoitoa eli esimerkiksi asumispalvelupaikkaa odottavat. Mielestäni arviointiosasto ei kuvaa tätä työtä kovin hyvin. Olen kuitenkin onnellinen, että tällaisia osastoja halutaan säilyttää. Erityisesti toivon panostusta laadukkaaseen saattohoitoon kaikilla osastoilla ja esimerkiksi omaisten yöpyminen pitäisi mahdollistaa.

Ymmärrän, ettei syrjäisemmillä alueilla voi olla juurikaan lähipalveluita, mutta resurssoinnissa on kiinnitettävä huomioita siihen, että palvelut liikkuvat tarvittaessa kotiin. Esim. sosiaalityöllä tai ikääntyneiden palveluntarpeen arvioita tekevillä pitää olla riittävät resurssit siten, että väestömäärän lisäksi on huomioitu liikkumiseen kuluva aika.