Hammashoidon supistaminen Hangossa ja keskittäminen Tammisaareen. Mitä hammashoitoa Hankoon jää?
Vaikuttavuuden arvioinnissa on arvioitu saavutettavuudeksi 40 min, autolla.
Miten ne asiakkaat joilla ei ole omaa autoa tai ajokorttia. Näitä asiakkaita on paljon sekä nuorissa, että
ikäihmisissä. Voivatko he mennä hammashoitoon Kela-taksilla? Kaikilla ei ole tukijoukkoja jotka voivat ottaa töistä
vapaata Tammisaaressa käyntiä varten. Julkisilla kulkeminen on todella hankalaa Tammisaaressa pitkän kävelymatkan takia.
Usein juuri ikäihmisillä on tarve vaativampaan suun terveydenhoitoon. Jos suu/hampaat jää hoitamatta sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset henkilön terveyteen.

Saavutettavuuden arvioinnissa käytetään matka-aikoja autolla. Sehän asettaa asukkaat aivan epätasa-arvoiseen asemaan. On ihmisiä joilla ei ole omaa autoa ja silloin on mahdoton päästä tarvittaviin palveluihin varsinkin kun julkinen liikenne on hyvin heikkoa.
Eihän voi jättää ihmisiä hoitamatta jos asuu Espoo/Kauniainen alueen ulkopuolella.

Suunnitelmassa katsotaan asioita lähinnä isojen keskusten asukkaiden kannalta. Kyllähän pienillä paikkakunnilla asuvillakin täytyy olla samat mahdollisuuden päästä palveluihin. Pitäisi olla mietittynä ratkaisut miten heidän hoitoon pääsy taataan ennen kuin tehdään suunnitelmia ja päätöksiä palveluiden keskittämisestä.

Koko ajan korostetaan digipalveluiden lisäämistä, mutta kun on paljon ikäihmisiä joilla ei ole mahdollista käyttää digipalveluita.
Jotenkin tuntuu, että heidän unohdetaan usein.

Sammatin ja Karjalohjan alueen palvelut lopettamalla ihmiset eivät pääse hoitoon ollenkaan jos ei ole omaa autoa. Julkiset yhteydet niin huonot ettei kulku niillä onnistu yhden päivän aikana hoitoon ja takaisin. Suosittelen että päättäjät tulevat paikan päälle toteamaan välimatkat, tuntuun erilaisilta kuin kartalta katsottuna. Ja samalla voi myös selvittää miten esim. Karjalohjalta ja Sammatista pääsee vaikkapa Pusulan terveysasemalle, jos sinnekään lopulta on kaavailtu mitään palveluita jääväksi.

Autottomat palvelujen tarvitsijat on unohdettu kokonaan. Tämä vaikuttaa erityisesti lapsiperheiden, mielenterveys- ja päihdepalveluja käyttävien sekä vanhuksien todelliseen mahdollisuuteen palvelujen saavutettavuudessa. KELA-taksia käytettäessä taksien saatavuus ja matka-aika asiakkaan luokse pidentävät aikaa huomattavasti. Samoin on ensivaste-ajoissa. Varsinkin alueilla, joilla ei ole lainkaan joukkoliikennettä, palvelujen saatavuys heikkenee.
On huomattava että autottmuus on yleistä vähävaraisilla asiakkailla, joiden kohdalla mm. hammashoidon, mielenterveyspalvelujen ja kuntoutuksen saatavuus on ensiarvoisen tärkeää.
Vanhusten kohdalla digipalvelut tulevat olemaan vielä pitkään suurelta osalta saavuttamattomia, koska näön, kuulon ja käsien tarkkuuden aleneminen vaikuttaa niihinkin vanhuksiin, jotka muutoin kykenisivät (laitteet, osaaminen) ko. palveluja käyttämään.
Muistisairaiden osalta ehdotukset sisältävät ongelmallisia kohtia mm. asumispalvelujen painotuksessa yhteisölliseen asumiseen.
Vammautuneiden vanhuksien kannalta yleisiin vanhuksien asumispalveluihin on vaikeaa, mikäli asumista järhestävät tahot eivät sitoudu välttämättömiin asunnonmuutos- ja varustelutarpeisiin. Tämä koskee esim. yhteisöllisessä asumisessa kaikkia käytössä olevia tiloja.
Kun päivystysverkkoa ollaan harventamassa, mihin oletetaan osan nykyisiin yöpäivystykseen hakeutujista katoavan?
Henkilökunnan kohdalla olisi aiheellista tutkia todellista siirtymishalukkuutta kauempana sijaitseviin keskitettyihin työpaikkoihin. Siirtymistä voivat estää esimerkiksi työmatkakulujen ja -ajan huomattava lisääntyminen ja perhetilanne.

Esityksessä todetaan mittava korjaustarve nykyisillä terveysasemilla. Sammatin terveysasemalla ei ole todettu minkäänlaisia korjaustarpeita. Missä dokumentit, jos korjaustarpeita on todettu LUVN:n toimesta? Rakennuksen omistaa Lohjan kaupunki.
Esityksen mukaan lakkautuksella ei haeta säästöjä vaan saatavuuden parantamista. Täällä olemme erittäin tyytyväisiä sekä saatavuuteen että saavutettavuuteen. Lakkauttamisella saavutettavuus merkittävästi vaikeutuu ja lisää matkakustannuksia. Julkinen liikenne maaseudulla ei toimi niinkuin pääkaupunkiseudulla, tuskin lainkaan on mahdollista päästä julkisilla palveluiden piiriin Lohjalle tai Pusulaan. Terveyspalveluiden heikkous on Suomen monikanavainen rahoitusmalli, mikä sallii osaoptimoinnin hyvinvointialueelle. Asiakkaat ja yhteiskunta ( Kela) maksavat kasvavat matkakustannukset ja viimekädessä Kelankin rahoitus tulee veronmaksajilta.
Ikääntyneiden asumispalvelut ollaan viemässä kaupunkikeskustoihin, mikä tarkoittaa Karjalohjan yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palvelun loppumista. Se johtaa vuokratason nousuun ja taas kustannusten kasvamista asiakkaille ja yhteiskunnalle (Kelan asumistuki). Sammatista jo lakkautettiinkin hyväkuntoinen ja tiloiltaan toimiva asumispalveluyksikkö. Läheisten mahdollisuus osallistua omaisensa tapaamisiin viedään siirtämällä asumispalvelu pois nykyisistä tiloista (esim. iäkkäät puolisot).

På landsbygden svårt att ta sig till vård- och hälsostationerna då det varken finns taxin eller kollektivtrafik.

Lähineuvolapalveluita toivoisin olevan enemmän kuin esityksessä. Tämä erityisesti pikkulapsiperheitä ajatellen.

Karjalohja-Sammatin terveysasemaleikkaukset eivät tuo säästöjä ja vaikeuttavat kohtuuttomasti asukkaiden arkea:
Esitysluonnos palvelujen verkoston kehittämisestä sisältää aloitteen Karjalohjan ja Sammatin terveys- ja neuvolapalveluiden lakkauttamisesta. Uudistus on tehty kohtuuttoman kiireisellä aikataululla, ja päätöksiä ollaan tekemässä hyvin heikoilla argumenteilla ja puutteellisilla vaikuttavuusselvityksillä. Tämän lisäksi lakia on tulkittu asukkaita vastaan.

Perustelut terveysasemien lakkauttamisille ontuvat:
Terveysasemien lakkauttamista perustellaan säästöillä, henkilöstön saannin vaikeudella pienille terveysasemille ja terveysasemien korjausvelalla. Säästöjen osalta LUVN:in johto on korostanut, että kyseessä ei ole säästöohjelma. Miksi siis lakkauttamiset pitää toteuttaa?

Lakkautuksista ei synny merkittäviä säästöjä:
Säästöjen syntyminen on kyseenalaista, koska lähes ainoa syntyvä säästö on terveysasemarakennusten pienet vuokrakustannukset. Todellisuudessa taajamien pienten toimipisteiden vuokrakulut ovat vähäisiä kaupunkeihin verrattuna. Henkilöstökulut siirtyvät Lohjan terveyskeskukseen, jossa toiminnan laajentaminen on haasteellista ja myös kalliimmat vuokrat.

Henkilöstön saanti ei ole ongelma ja korjausvelka on laskennallinen:
Henkilöstön omien lausumien mukaan lääkärit pitävät erityisesti juuri näistä Sammatin ja Karjalohjan työpäivistä ja koko hoitohenkilöstö asuu Karjalohjalla. Terveysasemien korjausvelka on laskennallinen, eikä terveysasemilla ei ole todettu sellaisia ongelmia, jotka haittaavat niiden käyttöä.

Terveysasemien lakkauttamiset ovat myös ristiriidassa esitysluonnoksen omien tavoitteiden kanssa
Esitysluonnos korostaa että:“säilytetään kattava palvelujen verkosto ja varmistetaan lähipalvelut. Hyvinvointialueen tärkein tavoite on perustason palvelujen parantaminen. Palvelutarpeen kasvu edellyttää lähipalveluja kuntakeskusten ulkopuolella myös tulevaisuudessa.” Nämä tavoitteet eivät toteudu nimenomaan kuntakeskusten ulkopuolella.

Päätöksen vaikutukset paikallisille ovat kohtuuttomat:
Terveyspalveluiden leikkaamisella olisi kauaskantoiset vaikutukset paikallisten elämään. Taajamien julkisen liikenteen yhteydet ovat olemattomat, ja siten terveyspalveluiden siirto Lohjalle lisäisi merkittävästi yksityisautoilua. Terveyskeskusmatkaa ei olisi mahdollista tehdä kohtuullisen ajan puitteissa. Autottomat kyläläiset (kuten vanhukset, lapset, nuoret, kehitysvammaiset) jäisivät helposti palveluiden ulkopuolelle. Uudistuksen nimelliset säästöt eivät ole suhteellisia haittoihin nähden: paikalliset toimipisteet parantavat saavutettavuutta, oikea-aikaista hoitoa sekä lain toteutumista. Lain mukaan: “Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.” Tämä ei esitysluonnoksessa toteudu.

Karjalohjan ja Sammatin terveysasemat halutaan ajaa alas ja tälle esitetään perusteiksi asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Karjalohjan ja Sammatin terveysasemilla ei ole todettu sellaisia ongelmia, jotka haittaisivat niiden käyttöä. Mainittu korjausvelka on laskennallinen ja lisäksi korjauskustannukset kuuluvat kiinteistön omistajalle, ei LUVN:lle. Henkilökunta on tiloihin tyytyväinen ja hoitohenkilöstö myös asuu Karjalohjalla.

LUVN:issa on 9500 työntekijää ja hyvinvointialueen bujdetti on 1,8 miljardia. Suunnitelmassa on todettu, että lakkauttamisesta ei synny henkilöstökulusäästöjä. Ainoa säästö on näiden pienten terveysasemien vuokrakulut, jotka ovat LUVN:in kehyksessä mitättömiä.

Karjalohjan ja Sammatin terveysasemat toimivat yhtenä terveysasemana, aukioloajat on jaettu kummankin terveysaseman välillä. Tehokkuus on on jo nyt korkealla tasolla, 2 hoitajaa ja vuorottelevat kaksi lääkäriä huolehtivat yli 3000 asukkaan terveyspalveluista ja kesäkausina lisäksi 5000-6000 kakkosasukkaan ja kesäasukkaan akuuteista terveyspalveluista.

Ehdotuksesta ei löydy mitään perusteluja Karjalohjan ja Sammatin kustannustehokkaiden ja laadukkaiden terveysasemien lakkauttamiselle.

Lohjan sairaala tulee säilyttää nykyisellään! Virkkala on Lohjan suurin taajama, eikä siellä ole enää jatkossa hammashoitolaa tai neuvolaa, koska joku on keksinyt sisäilmaongelmat. Inkooseen pitäisi mennä kuulemma toisen kunnan palveluihin, jonne ei pääse edes julkisilla kulkuvälineillä. Saako sitten Kelalta taksin? Jopa Lohjalle on vaikea päästä, erityisesti koulujen loma-aikoina!

Lääkärivastaanottoaikojen varaus aiotaan siirtää sähköiseen asiointiin verkkoon.

Laboratoriotuloksien ilmoittaminen tekstiviestillä.

Aluevaltuustojen kokouspalkkiot ja puoluetuet sekä hyvinvointijohtajien lähtijäisrahat.

Palvelujen verkoston kehittämisen asukasillassa Kirkkonummella 24.4.2024 johtajat kehuivat yleisömäärää ja pilkkasivat, että edellisenä iltana espoonlahtelaisia oli ollut asukasillassa vain 29. Johtajat eivät ottaneet huomioon sitä, että 23.4.2024 takatalvi iski ja poikkeuksellisen raju lumimyräkkä riivasi Suomea. Se johti siihen, että osa potilaista ei päässyt liikennekaaoksen vuoksi erikoissairaanhoitoon ja minulle tarjottiin Meilahteen kahta peruutusaikaa kello 17.00 sekä 17.30. Mietin hetken ennen kuin otin tarjotun peruutusajan vastaan, koska olin aikonut mennä asukasiltaan kello 18.00. Seuraavana päivänä sitten asukasillassa Kirkkonummella johtajat kosiskelivat halpahintaisesti yleisöä ja loivat vastakkainasettelua Kirkkonummen ja Espoon välille.

Johtajat sanoivat asukasillassa, ettei ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ole jonoa. Tämä johtuu siitä, että koronarajoitusten poistuttua jono siirtyi ruumishuoneelle.